Oli kiva kokemus nähdä Helsingissä NHL:n ottelu Buffalo - Anaheim. Ei kuitenkaan niin kiva, että vuoden kuluttua taas maksaisin 180 euroa pääsylipusta.
Pieniä eroja SM-liigan otteluihin joka tapauksessa oli. En ole tämän päivän lehdistä lukenut urheilutoimittajien juttuja, mutta tavallisena kiekkopenkkiurheilijana panin merkille muutamia asioita:
1) Hyökkäyksiin lähteminen tapahtui nopeammin kuin SM-liigassa. Siinä ei ensin nostettu katsetta etsimään omia pelaajia, vaan liikkeelle lähdettiin tai syöttö lähti heti.
2) Luistelunopeus oli läpi ottelun jonkin verran kovempaa kuin SM-liigassa.
3) Syöttötarkkuus oli erinomainen.
4) Siniviivalla pakit eivät leiponeet kiekkoa, vaan jatkosyöttö lähti lähes poikkeuksetta ns. onetimerina, jalkapallossa puhutaan yhden kosketuksen pelistä.
5) Varsinaisia möhlimisiä tapahtui hyvin vähän.
Toki SM-liigassakin on pelaajia, jotka täyttävät ylläolevat kriteerit, mutta kokonaisuudessaan omat liigajoukkueemme jäävät selvästi jälkeen NHL-tasosta.
Tästä huolimatta kotoiset liigapelimme ovat mielenkiintoisempia. Johan asetelma sinällään on otollisempi, koska meillä katsojilla on yleensä oma suosikkijoukkueemme kaukalossa. Perjantai-iltana Helsingissä ei tätä pointtia ollut, vaikka katsomo kuuluvasti selännevetoinen olikin. Tunnelma on tänä iltana varmasti parempi oyttelussa Jokerit - Blues.
Lisäksi SM-liigapelejä katsoessa ja ottelutietoja muilta paikkakunnilta kuullessa mielenkiintoa lisää se, miten omat Liigapörssi-pelaajat ovat pisteitä tehneet. IS Liigapörssissä meitä on tällä hetkellä yli 60 000. Omaa fantasiapeliä voi kyllä pelata myös änäripelaajilla, mutta se ei suomalaisia kovin paljon kiinnosta.
NHL-ottelun erätauoilla tutustuin ensimmäisen kerran toisenlaiseen peliin, NHL 12 -videopeliin. Se on niin korkeatasoisesti toteutettu, että näinköhän pitää seuraavana arkipäivänä mennä kauppaan. Kun ensin näin tv-ruudulta ko. pelikuvaa jostakin 6-7 metrin etäisyydeltä, luulin sieltä tulevan välähdyksiä jostakin oikeasta ottelusta, mutta lähemmäksi mentyäni huomasin, että kysymyksessä olikin videopeli. Siinä sitten toisella erätauolla pelasimme ottelua Boston - Washington.
Todellisesta Sabres - Ducks -matsista ilmeni, että ainakin kaksi sääntöpoikkeamaa on SM-liigaan verrattuna: 1) Pitkäkiekko vihelletään vasta, kun puolustava pelaaja koskee kiekkoon, 2) Peliä ei vihelletä poikki maalin siirtyessä pois paikaltaan, jos hyökkäys on lähtenyt käyntiin kohti toista maalia.
Yhden muotovirheen ottelun järjestäjät olivat Helsingissä tehneet. Koska ottelu oli muodollisesti Buffalon kotiottelu, olisi Anaheimin nimen pitänyt olla esim. pääsylipuissa ja tulostaululla ensimmäisenä. Tämä on järjestys NHL:ssä aina - en tiedä syytä; lieneekö kysymys kohteliaisuudesta vai mistä?
kari.naskinen@gmail.com