Kun lähdin teatteriseurueeni kanssa katsomaan Lahden kaupunginteatterin vampyyrinäytelmää, yritin porukan pienintä (6 v) varten pehmentää tulevaa kokemusta kertomalla, että ei vampyyreita oikeasti ole olemassa, ovat vain samanlaisia satuolentoja kuin Nalle Puh, Lumikki ja mitä kaikkia niitä on. Aika pian esityksen alettua kävi kuitenkin ilmi, että Eero-näyttämön vampyyrit ovatkin kilttejä. Ilkeämpiä ovat näytelmän kolmasluokkalaisen Antonin koulukiusaajat.
Pikku vampyyri on hyvä esitys. Se tuskin aiheuttaa painajaisunia, mutta on kuitenkin sen verran jännittäväkin, etteivät ainakaan 6-8-vuotiaat sitä aivan lällärikamana pidä. Vertakaan ei ihmisistä imetä, sillä vampyyrien juomat ovat valmiina pulloissa jääkaapissa. Tosin yksi vampyyreista juo vain maitoa.
Alkuperäisen vampyyritaruston mukaan vampyyreiksi muuttuvat pahat ihmiset. Tämän näytelmän vampyyrit eivät takuulla ole olleet pahoja koskaan.
Vampyyreilla on tietenkin siivet, mutta kunnolla ne eivät osaa lentää. Olisi ollut vakuuttavampaa, jos ainakin yksi lento olisi näyttämöllä toteutettu vaijereiden avulla.
Teemu Palosaari ja Jari-Pekka Rautiainen päärooleissa ovat juuri niin uskottavia kuin saduissa pitää ollakin. Ovat tosissaan ja tuntuvat nauttivan näyttelemisestä. Oman seurueeni suosikki oli kuitenkin vampyyrilasten isoäiti Mirja Räty, joka sentään näytti jonkin verran kauhealtakin.
Ihme juttu tämä vampyyribuumi. Ainahan tämä aihe on ollut jotenkin esillä, mutta juuri nyt vampyyreja on joka paikassa. Tänään torstainakin televisiosta tulee vampyyriohjelmia kolmelta kanavalta: Teemalla kerrotaan kreivi Draculaa esittäneestä Bela Lugosista, Subilla jatkuu Vampyyripäiväkirjat ja MTV3 Juniorilla näyttäytyy Mona Vampyyri.
Nyt sitten kirjastoon, jossa tänään on varmaan samanlainen täsmähakupäivä kuin viikko sitten, kun haettiin Tomas Tranströmerin runokirjoja. Nyt mennään lainaamaan Angela Sommer-Bodenburgin (66) Pikku Vampyyri -sarjan kirjoja.
kari.naskinen@gmail.com