”Kovaksikeitetty” kioskikirjallisuus tarjosi aikoinaan paljon pohjia elokuvantekijöille. Vanhaa perinnettä on nyt noudattanut Nicolas Winding Refn, jonka ohjaama Drive on viime vuosien paras elokuva lajityypissään. Se kertoo nuoresta miehestä, joka elättää itseään keikkakuskina (ilmeisesti useimmiten rikoskeikoilla), autonasentajana ja Hollywoodin stunttiajajana. Elokuva perustuu James Sallisin 200-sivuiseen pokkariin Kylmä kyyti (Arktinen Banaani, 2009). Yhdysvalloissa ilmestyttyään kirja sai heti suuren arvostelumenestyksen ja Suomessakin Dekkariseura luonnehti sitä mestariteokseksi.Sallis omisti kirjansa varhaisemmille kollegoilleen Ed McBainille ja Donald Westlakelle sekä kovien roolien näyttelijälle Larry Blockille, joka meille on viimeksi tullut tutuksi tv-sarjassa Kova laki.
Arktisen Banaanin lyhyeksi jäänyt kioskikirjasarja edusti alansa korkeinta laatua, mutta sarjasta ei ole kuulunut mitään viime vuoden jälkeen. Laadusta kertoo jotain sekin, että ilmestyneistä kirjoista kahdesta on jo tehty elokuva; toinen on Jäätävää satoa (kirja Scott Phillips, elokuva Harold Ramis).
Drive on siitä harvinainen elokuva, että se on jopa parempi kuin alkuperäiskirja. Tähän on keskeisenä syynä se, että kirjan epäkronologinen tarina on elokuvassa pantu oikeaan aikajärjestykseen. Tiukkaa toimintaa, vähän puhetta, kylmää tunnelmaa. Ryan Gosling (kuva) pääroolissa on jäätävän hyvä, ei sillä tavalla jäätävän, etteikö mieheltä löytyisi myös sydäntä herttaisille asioille, joita edustavat söpöläinen Carey Mulligan ja tämän pieni poika.
Elokuvan ikäraja on K 18. Syystäkin, sillä muistaakseni kolme kertaa panin silmäni kiinni raakuuksien kohdalla. Tästä huolimatta elokuva ei ole läpeensä väkivaltainen, vaikka Nicolas Winding Refn pitääkin hallussaan ykköspaikkaa viime vuosien vastenmielisimmän ja väkivaltaisimman elokuvan Valhalla Risingin ohjaajana.
Sitten ovat tietenkin autot. Pääosissa ovat Chevrolet Impala ja Ford Mustang GT. Keikkakuski on myös NASCAR-uraa suunnitteleva harrastajakilpa-ajaja. Kilpa-autokin on valmiina, ja tässä kohtaa on pieni fiba, kun kaverin auton numeroksi on pantu 47; NASCARissa autoilla on vakionumerot ja numerolla 47 ajaa Bobby Labonte, tällä hetkellä sarjassa sijalla 29.
Jääkiekonkin saan mukaan, kun sanon, että Ryan Gosling on Kärppien toimitusjohtajan Juha Junnon näköinen. Mukana hyvin pienessä roolissa on myös Mad Menin isoryntäinen punapää Christina Hendricks.
kari.naskinen@gmail.com
