Yhdysvalloissa pelastettiin muutaman viime vuoden aikana isoja yrityksiä, mm. General Motors, sosialistisella toiminnalla eli auttamalla ne takaisin jaloilleen verovaroin. Nyt samaa apukeinoa tarjotaan Euroopassa kurjaan jamaan joutuneille valtioille. Tällä kertaa lopputulokset ovat kuitenkin erilaisia; kun Kreikka ja Potugali joutuvat saneeraamaan valtiontalouksiaan, keskeisenä keinona on yksityistäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että julkishallinnon toimintaa ajetaan alas. Näin on aikaisemmin tehty jo esimerkiksi Latviassa ja Liettuassa, joille Maailmanpankki on määrännyt lainanantonsa ehdoksi mm. julkisen terveydenhoidon kulujen pienentämisen. Suurimpina kärsijöinä ovat pienituloiset ihmiset.Julkisiin menoihin tehtäviä leikkauksia on perusteltu sillä, että valtiot ovat eläneet yli varojensa. Portlandin yliopiston (USA) kansantaloustieteen emeritusprofessori Robin Hahnel (kuva) kuitenkin sanoo, että budjettileikkaukset ja yksityistämiset vain pahentavat taantumaa ja lisäävät työttömyyttä:
”Kun valtio vähentää kulutustaan, julkisen sektorin työntekijät ja ne yksityisen sektorin työntekijät, jotka ovat valtion rahoittamissa projekteissa, joutuvat työttömiksi tai heidän tulonsa laskevat. Tämä johtaa kulutuskysynnän laskuun, joka on moninkertainen verrattuna alkuperäiseen valtion kulutuksen vähenemiseen. Entisten valtion yritysten uudet omistajat, ostettuaan yrityksen usein pilkkahintaan, irtisanovat ensitöikseen merkittävän osan työvoimastaan, millä on samanlainen vaikutus. Yritykset eivät tuota enempää, koska heillä on hyvä syy uskoa, etteivät he saa myytyä enempää. Ne eivät investoi tuotantolaitoksiinsa, koska tällä hetkellä on runsaasti ylimääräistä kapasiteettia, joten valtion kulutuksen leikkaaminen yksinkertaisesti pahentaa taantumaa. Leikkausten seurauksena työttömyys nousee entisestään, tuotanto laskee entisestään ja näin ollen tulotaso laskee entisestään. Verotulot laskevat tulotason mukana, minkä seurauksena ko. valtioiden on entistä vaikeampi huolehtia veloistaan.”
Osa Hahnelin haastattelusta on julkaistu englanniksi Helsinki Times -lehdessä (16.6.) ja kansainvälisellä ZCommunications -sivustolla. Lyhennelmä haastattelusta on nyt ilmestynyt suomeksi myös nettisivustolla http://www.parecon.fi/, ja ilmestyy myös Voima-lehden numerossa 6/2011
LEIKKAUKSET EIVÄT
OLE RATKAISU
Todisteita on joka puolella siitä, että leikkauksia vastaan myönnetyt tukipaketit eivät toimi. Yli vuosi sitten Kreikka leikkasi menojaan saadakseen lainan, joka oli liian pieni ja korko oli liian suuri. Kreikka kärsi vuoden verran entistä pahemmasta taantumasta, minkä jälkeen valtio on taas kääntynyt EU:n puoleen lisätuen tarpeessa. Leikkaukset eivät auttaneet viime kerralla Kreikkaa, eikä voimakkaampi annostus samaa lääkettä auta Kreikkaa tälläkään kertaa. Leikkaukset eivät ole ratkaisu Portugalinkaan tilanteeseen.
Hahnel sanoo, että viimeisin talouskriisi johtuu nimenomaan pankkien vastuuttomasta toiminnasta ja heikosti säädellyistä rahoitusmarkkinoista.
”Kukaan ei voi hyväksyä, että ne, jotka ovat viime vuosikymmeninä nostaneet suunnattomia voittoja, pääsevät pälkähästä ilman seuraamuksia. Samalla ne, jotka eivät aiheuttaneet kriisiä eivätkä myöskään hyötyneet siitä mitään, joutuvat sekä rankaisevien toimenpiteiden kohteiksi että maksumiehiksi rikkinäisiä talouksia korjattaessa”, sanoo Hahnel.
Kapitalismi on osoittautunut kyvyttömäksi kohdentamaan tuottavat mahdollisuutensa järkevästi - ”ratkaisu on kapitalismin korvaaminen sosialismilla”, täräyttää Hahnel.
Kyvytön oli kapitalistinen pankkimaailma Suomessakin 20 vuotta sitten. Pankkihistorian tutkija, dosentti Antti Kuusterä sanoi kesäkuussa Lahdessa pidetyssä historiaseminaarissa, että valtiovarainministeriö antoi 1980-luvulla pankeille vapaat kädet hoidella markkinaehtoista pankkitoimintaa. Pankkitarkastusviraston silloinen pääjohtaja Jorma Aranko olisi halunnut pankkien valvontaan lisää voimavaroja, mutta ministeriöstä sanottiin, että kyllähän pankit osaavat asiansa, nehän ovat alansa asiantuntijoita. Sitten kävi miten kävi. Pelkästään markkinoiden ehdoilla toiminut kapitalismi ei toiminutkaan.
kari.naskinen@gmail.com
