Jos elokuvaohjaaja Heikki Kujanpää eläisi 50 vuoden kuluttua ja tekisi elokuvan Sauli Niinistöstä, siinä ei käsiteltäisi mitään muita asioita kuin Niinistön avioitumista lapsivaimon kanssa. Ohimennen tulisi esille, että oli Niinistö poliitikkokin.Tällä periaatteella on Kujanpää ohjannut elokuvan kirjailija Lauri Viidasta. Sodanjälkeisen suomalaisen kirjallisuuden suuriin tekijöihin lukeutuneesta kirjailijasta tehdyssä elokuvassa Putoavia enkeleitä on Lauri Viidasta "henkilökuva", jossa ainoa kuva on Viidan sairaus, skitsofrenia. Näin on suomalainen elokuvakin siirtynyt iltapäivä-lehtijournalismiin.
Samana päivänä, kun kävin elokuvan Kuvapalatsissa katsomassa, oli Ilta-Sanomien etusivulla kymmenen sentin korkuisilla otsikko-kirjasimilla teksti Harri Ollin viinanjuonnista. Varsinaisissa sanomalehdissä kerrottiin, että Olli sijoittui Garmisch-Partenkirchenissä kolmanneksi. Iltapäivälehdet eivät voineet Ollin ensimmäistä palkintopallikilpailua hyödyntää, koska sen jo kaikki tiesivät muutenkin. Enemmän myyntiä saatiin käymällä vielä kertaalleen läpi mäkihyppääjän puolen vuoden takaista seikkailua.
Putoavia enkeleitä olisi ihan hyvä elokuva, jos sen pääosaan olisi heitetty joku käsikirjoittajan keksimä meilikuvitushullu. Kysymyksessä on kuitenkin Lauri Viita, jonka elämästä saisi kunnollisenkin, Viidan kirjailijantyötä ja elämää kuvaavan elokuvan. Sen sijaan tämä elokuva kertoo pelkästään kirjailijan vaikeasta sairaudesta, ja pienelle sivumaininnalle jää, että Viita kirjoitti mm. hienon runokokoelman Betonimylläri (1947), saturunoelman Kukunor (1949) ja romaanin Moreeni (1950).
Aiemmin syksyllä tuli ensi-iltaan toinen kirjailijaelokuva, Hannu Kahakorven ohjaama Päätalo. Kohteena siinä on Kalle Päätalo, ja mainonnassa tai lehtijutuissa kerrottiin, että kysymyksessä on elämäkertaelokuva. Todellisuudessa elokuva kertoo Päätalon nuoruudesta siihen saakka, kunnes hänen ensimmäinen romaaninsa Ihmisiä telineillä (1958) ilmestyi. Elämäkerrasta jää uupumaan 42 vuotta.
Päätalo-elokuva on silti aivan toista luokkaa kuin Viita-elokuva. Tosin Kalle Päätalostakin kerrotaan elokuvassa naissuhteiden kautta, mutta keskeistä on kuitenkin se, mikä liittyi nuoren kirjailijan työhön, tai siinä vaiheessa iltaharrastukseen.
Lauri Viita (1916 - 1965) ja Kalle Päätalo (1919 - 2000) olivat suomalaisen työläiskirjallisuuden suurmiehiä. Minkähänlaisen elokuvan Väinö Linna (1920 - 1991) aikanaan tulee saamaan? Ohjaajaksi tarvittaneen elämäkertaelokuvien paras tekijä Timo Koivusalo.
kari.naskinen@gmail.com
