Jatkan vielä siitä, mihin eilen sunnuntaina jäin jutussani Etelä-Suomen Sanomissa. Kun vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden valtaa on siirtynyt virkamiehille, niin samaan syssyyn on valtuutettujen asema muutenkin heikentynyt. Kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen Tampereen yliopistosta sanoo, että tähän ovat vaikuttaneet alueel-listuminen, seutuistuminen, yksityistäminen, yhtiöit-täminen ja päätösvallan delegointi."Luottamushenkilöhallintoon perustuva kunnallinen itsehallinto on suorastaan kriisissä", sanoo Ryynänen, jolla itsellään on pitkä käytännön kokemus valtuutetun työstä Orimattilassa; syksyn vaaleissa hän sai kokoomuslaisista toiseksi eniten ääniä.
Jääköhän valtuutettu tulevaisuudessa pelkäksi hallintohistorialliseksi jäänteeksi, kysyy Ryynänen 200-sivuisessa keskustelualoitteessaan, jonka sisäministeriö on julkaissut.
Lahtelainen kaupunginvaltuutettu Antti Holopainen (Vas) ja peräti 32 muuta valtuutettua tekivät puolestaan viime vuonna aloitteen, jossa esitetään, että delegointisäännöt otettaisiin Lahdessa uudelleen arvioitaviksi ja tehtäisiin niihin kaupunginvaltuuston päätösvaltaa vahvistavat muutokset.
Muutama vuosi sitten tehdyissä toimiala- ja johtosääntöuudistusten yhteydessä siirrettiin valtuustolle kuuluvaa toimivaltaa lautakunnille. Kaupunginhallituksella on lautakuntien päätöksiin nähden ns. otto-oikeus, mutta valtuustolta päätösvalta on delegointisäännöillä poistettu. Tämä järjestelmä kaventaa valtuuston päätösvaltaa yleisen oikeustajun vastaisesti. Aloitteessa todetaankin, että valtuustolle tulisi palauttaa toimivalta keskeisissä linjaratkaisuissa. Tällaisia asioita ovat ainakin koulujen, terveysasemien ja muiden kuntalaisen kannalta tärkeiden palvelujen lakkauttamisista, supistamisista, perustamista tai palvelualueiden rajoja koskevat päätökset.
KAUPUNKIEN VALTANAAMIOT
Valtuustojen valtaa vähensi jo 1990-luvulla sekin, kun kuntien budjettirakennetta muutettiin. Talousarvioista tehtiin sillä tavalla väljempiä, että tarkkojen yksittäisten rahasummien sijasta eri hallintokunnille ryhdyttiin antamaan isoja könttäsummia, joista ne voivat päättää aikaisempaa itsenäisemmin. Tällainen väljä raamitus antoi talousarviota valmisteleville virkamiehille enemmän valtaa.
Tämän uudistuksen jälkeen Kuntaliitto julkaisi Hannu Tuitun tekemän tutkimuksen "Kaupunkien valtanaamiot". Siinä päädyttiin toteamukseen, että valta on siirtymässä kunnallisdemokratialle vieraaseen suuntaan, tosiasiallisesti hallintoeliitille. Tuitun kyselytutkimuksen mukaan valtuuston tosiasiallinen päätösvalta arvioitiin Lahdessa vähäisemmäksi kuin missään muussa vertailukaupungissa!
"Käsitys valtaeliitistä näyttää pitävän paikkansa. Pieni piiri, johon kuuluvat tärkeimmät virkamiehet ja muutama vahva luottamusmies, päättävät asioista jo paljon ennen kuin ne tulevat valtuustoon", kirjoitti Tuittu.
Erikoisia olivat silti Lahden valtuutetuilta saadut vastaukset. Niiden mukaan nimittäin puolet Kokoomuksen valtuutetuista sanoi, että virkamiehille pitäisi antaa lisääkin valtaa.
kari.naskinen@gmail.com
