Åbo Akademin kirjastossa säilytettävä sosiologian ja filosofian professorin Edvard Westermarckin arkisto on liitetty Unescon kansainväliseen Maailman muisti -rekisteriin. Tämä maailmanlaajuista asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä suojeleva rekisteri käsittää noin 550 kohdetta. Suomesta siihen kuuluvat Westermarckin arkiston lisäksi ennestään tutkimusmatkailija A.E. Nordenskiöldin kokoelma, laivanvarustaja Gustaf Eriksonin arkistot, Kolttakylän arkistot sekä Radziwill-ruhtinassuvun kirjasto- ja arkistokonaisuus. Unescon tarkoituksena on näin mahdollistaa ihmiskunnan dokumenttiperinnön suojelu parhaalla mahdollisella tavalla, helpottaa dokumenttiperinnön saavutettavuutta ja nostaa dokumenttiperinnön olemassaolon ja merkittävyyden tunnettavuutta.
Unescon rekisteriin voidaan hyväksyä kokoelma, kun se täyttää Unescon asettamat ”merkittävän yleismaailmallisen arvon” kriteerit. Westermarckin arkiston hyväksymisestä Maailman muisti -ohjelman kansainvälinen komitea päätti kokouksessaan Pariisissa 2.-16.4.2025.
Lainaan tähän laajasti Filosofia.fi-verkkoportaalin sähköpostitiedotetta asiasta, koska lehtijuttuja tästä merkittävästä asiasta ei ole näkynyt. Näin menköön vappuaaton alkupäivä melkein työltä maistuvassa hommassa. Portaalin ovat tuottaneet Eurooppalaisen filosofian seura, filosofinen niin & näin -lehti ja Åbo Akademi.
Westermarckin kokoelma sisältää kirjeitä, käsikirjoituksia, muistiinpanoja ja ainutlaatuista valokuvamateriaalia Westermarckin kenttätutkimuksista ja matkoilta (kuvassa). Keskeinen osa Westermarckin työtä oli läheinen suhde niihin yhteisöihin, joita hän tutki Marokossa. Hänen ystävyytensä kymmeniä vuosia hänen tutkimusavustajanaan ja matkaseuranaan toimineen marokkolaisen Sidi Abdessalam el Bakkalin kanssa sekä hänen kiinnostuksensa paikallisiin kulttuureihin antoivat mahdollisuuden kerätä yksityiskohtaista ja aitoa tietoa.
Toisin kuin muut aikalaisantropologit, Westermarck opetteli paikallisia kieliä voidakseen keskustella informanttiensa kanssa ilman tulkkeja. Arkistoon dokumentoitu tieto sadan vuoden takaisesta arabian ja berberikielen ääntämisestä on myös ainutkertaista. Westermarckin etnografinen ja valokuvallinen aineisto arkielämästä Marokossa onkin poikkeuksellista. Se antaa tietoa elinolosuhteista sekä uskonnollisista ja maagisista uskomuksista monikulttuurisessa maassa, joka taisteli kolonialistisia vaikutteita vastaan.
Westermarckin arkistokokoelmassa on aineistoa, joka valottaa maailman tilaa ja darwinismin kaltaisia aatevirtauksia 1900-luvun vaihteessa. Arkisto tarjoaa ainutlaatuisia näkökulmia paikallisiin kulttuureihin ja vuosisadan vaihteen tieteelliseen keskusteluun.
Westermarckin tieteellinen verkosto oli laaja, maailmanlaajuisesti merkittävä. Hänen kirjeenvaihtonsa maailman merkittävimpiin kuuluneiden tutkijoiden ja älymystön jäsenten kanssa, kuten Bronisław Malinowskin ja Hilma Granqvistin, on tallennettu arkistoon ja antaa tietoja akateemisesta kehityksestä hänen aikanaan.
Westermarck myös toimi varapuheenjohtajana brittiläisissä naisasiajärjestöissä ja hänen arkistonsa sisältää kirjeenvaihtoa Euroopassa ja Yhdysvalloissa toimineiden naisasialiikkeen aktivistien kanssa. Hän korosti myös naispuolisten informanttien tärkeyttä antropologisessa tutkimuksessa. Hänen työnsä antoi tietoa naisten elinoloista erityisesti Marokossa, ja hänen mentorointinsa auttoi Hilma Granqvistin kaltaisia tutkijoita tekemään uraauurtavaa kenttätyötä. Westermarckin yhteydet naistutkijoihin London School of Economics -yliopistossa valaisevat niitä haasteita, joita he kohtasivat akateemisilla urillaan sukupuolensa vuoksi.
kari.naskinen@gmail.com
