Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta 2020-luvulla ihmisten kokema hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Asiasta keskusteltiin eilen toimittaja Tuija Siltamäen johdolla Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, jossa pohjana oli Kalevi Sorsa -säätiön vastikään julkaisema tutkimuskirja Eriarvoisuuden tila Suomessa. Professori Mikko Niemelä on yksi 15:sta siihen kirjoittaneista tutkijoista, ja hän sanoi, että varsinkin nuorten tilanne on huonontunut. Ensin tuli koronakriisi, syksyllä 2022 nousivat sähkölaskut hurjasti ja syntyi kustannuskriisi, ja Ukrainan sotakin vaikutti henkiseen tilaan.
”Suurin muutos suomalaisten onnellisuudessa on
tapahtunut koronapandemian jälkeen. Vuonna 2016 ennen sitä
82 % kyselyyn vastanneista koki onnellisuutta melko usein tai
jatkuvasti, ja luku pysyi varsin korkeana vielä vuonna 2020. Vuosien
2022 ja 2023 vaihteessa osuus oli kuitenkin enää 57 %. Muutoksen
taustalla on useiden kriisien kasautuminen”, Niemelä
arvioi.
Kaikki eivät kuitenkaan koe kriisejäkään
samalla tavalla. Osalle ihmisistä pandemiakin sopi oikein hyvin, kun
pääsi etätöihin, eikä tarvinnut huolehtia sosiaalisesta
kanssakäymisestä, sukulaisetkin pystyi jättämään
huomiotta.
Kirjassa johtavat eriarvoisuustutkijat
tarkastelevat tuoreiden tilastoaineistojen valossa myös
sukupuolen mukaista
poliittista polarisaatiota. Dosentti
Hanna Wass sanoi,
että naiset sijoittavat
itsensä poliittisella kartalla vasemmalle selvästi useammin kuin
miehet. Miehistä noin 60 % kannattaa keskusta-oikeistoa, kun taas
naisista lähes yhtä moni tukee liberaaleja
punavihreitä. Naiset
ovat selvästi miehiä enemmän hyvinvointivaltion säilyttämisen
kannalla sekä suhtautuvat myönteisemmin maahanmuuttoon,
ilmastokriisin torjuntaan ja vähemmistöjen oikeuksista
huolehtimiseen.
Nuoria
naisia ja miehiä
erottaa eniten
liberaali-konservatiivi-jakolinja. Merkille pantavaa on, että
politiikan asiakysymyksissä sukupuolten erot ovat pienempiä kuin
identiteettiä kysyttäessä.
Turun
yliopiston sosiologian professori Jani
Erola
ja erikoistutkija Esa
Karonen tutkivat
huipputuloisuuden
periytymistä.
He yhdistelivät Tilastokeskuksen vuosien 1970 - 2020
rekisteriaineistoja Maanmittauslaitoksen koordinaattidataan ja
tarkastelivat niiden perusteella suurituloisuuden periytymistä
alueellisesti ja sukupuolen mukaan. Tuloksissa näkyy kasvava
kahtiajako vauraan Etelä- ja Länsi-Suomen sekä
matalatuloisemman Itä- ja Pohjois-Suomen välillä. Itä-Suomessa
selvästi alle puolet miehistä saavuttaa ylimpään tulokymmenykseen
kuuluneen isänsä tulotason, kun kasvukeskuksissa osuus nousee 60
prosenttiin tai korkeammaksikin. Suurituloiset keskittyvät entistä
vahvemmin pääkaupunkiseudun
ja muidenkin vahvojen
alueiden voimakkaisiin
kasvukeskuksiin,
joissa taloudelliset mahdollisuudet ovat paremmat.
Ylimmässä
tulokymmenyksessä miesten todennäköisyys saavuttaa isänsä
tulotaso on 81 %, kun tyttäret saavuttavat äitinsä tulot vain 39
prosentissa tapauksissa. Tämä pitää yllä eriarvoisuutta
sukupuolten välillä.
Pieni- ja keskituloisten on
yleisesti vaikeampi saavuttaa vanhempiensa tulotaso kuin
suurituloisten, mikä kertoo mahdollisuuksien tasa-arvon
vähenemisestä.
kari.naskinen@gmail.com