Perjantaina Martti
Ahtisaaren hautajaispäivänä
otin kirjahyllystä Indonesian Aceh-konfliktin onnistuneesta
selvittämisestä kertovan kirjan, jossa rauhantekijä Ahtisaaren
tärkeänä avustajana oli Indonesiassa vuosia asuneen ja kielen
hallinnut Juha Christensen.
Palasin tähän kirjaan nimenomaan Christensenin takia, kun jäi
aikoinaan tuttavaksi Lahden kaupunginvaltuustosta 1992
- 2004. Hänet
sijoitin myös tekemälleni listalle sadasta merkittävimmästä
lahtelaisesta kautta aikojen (Mustaa valkoisella
14.10.2008).
Valtiotieten maisterin, toimittaja Katri
Merikallion kirjassa Miten
rauha tehdään – Ahtisaari ja Aceh (WSOY,
2006) paljastuu hyvin, miten iso rooli Christensenillä oli. Kirjassa
Ahtisaari sanoi, että Christensenin hallitessa sujuvasti
Indonesian
kielen helpotti tämä suunnattomasti neuvotteluja. Kun Ahtisaari
neuvotteluissa ehdotti osapuolille, että rupeaisivat puhumaan
keskenään omalla kielellään ilman häntä ja että Juha toimisi
erotuomarina, niin molemmat osapuolet hyväksyivät sen heti. Tähän
vaikutti oleellisesti se, että Christensen oli jo tullut tutuksi
neuvottelijoille.
”Hän oli nähnyt paljon vaivaa
luodakseen neuvotteluyhteyden molempiin osapuoliin. Mutta itse hän
ei olisi voinut lähteä vetämään neuvotteluja, vaan me
tarvitsimme toisiamme”, sanoi Ahtisaari.
Koko
tämä Aceh-prosessi oli iso ja monimutkainen. Christensen oli jo
keväällä 2003 oli ottanut yhteyden Acehin vapautusliikkeen GAM:n
edustajiin ja onnistunut järjestämään tapaamisen Tukholmaan.
Joulukuusta
2003 eteenpäin Christensenillä alkoi tietoinen sukkulointi
Helsingin, Jakartan ja Tukholman välillä. Indonesialaisia
vieraili myös Christensenien kotona Lahdessa.
Helmikuussa
2004 tuli yllätysvierailu, kun Indonesian terveysasioiden
varaministeri Farid
Husain tuli
Helsinkiin, josta
Christensen tuli mukaan ja miehet lensivät Tukholmaan. Siellä
Christensen päätti, että kokeillaan uutta korttia: mennään
tapaamaan presidentti
Ahtisaarta.
Christensen soitti vanhalle tuttavalleen, Suomen Kuvalehden
päätoimittajalle Tapani
Ruokaselle,
että olisiko tällä mitään keinoa järjestää pikatapaaminen
Ahtisaaren kanssa. Christensen oli tavannut Ahtisaaren vain ohimennen
Lahdessa, mutta oli jo pitkään ajatellut, että jos joku niin
Ahtisaari olisi oikea henkilö Acehin sovittelijaksi.
Siitä se kuitenkin käynnistyi ja joulukuussa 2004 Ahtisaari vahvisti olevansa valmis kutsumaan osapuolet Helsinkiin. Ensimmäinen neuvottelukierros oli tammikuun lopulla 2005 ja ensimmäinen tapaaminen Königstedtin kartanossa. Ensimmäisen kerran liki 30-vuotisen konfliktin aikana Indonesian hallituksen ja GAM:n korkeimman johdon edustajat istuivat kasvotusten. Ahtisaaren avustajina olivat toimitusjohtaja Juha Christensen, Kristiina Rinkineva ja Meeri-Maria Jaarva Ahtisaaren perustamasta Crises Management Initiative -järjestöstä. Ulkoministeriöstä olivat tarkkailijoina entinen Jakartan-suurlähettiläs Hannu Himanen ja lähetystöneuvos Antti Vänskä.
Rauhansopimus allekirjoitettiin jo 15.8.2005 ja GAM ilmoitti hajottaneen aseellisen toimintansa 27.12.2005.
KIELENTUTKIJANA
INDONESIASSA
Vuonna
2010 Helsinkiin muuttaneen Juha Christensenin elämään Indonesia
tuli jo 1985, kun hän vaimonsa Liisan
kanssa
muutti 13
miljoonan asukkaan
Sulawesin saarelle.
He olivat kielentutkijoina saaneet kutsun kansainväliseen
kieltentutkimushankkeeseen, jossa heidän tutkimuskohteensa oli
harvinainen, 10
000 ihmisen käyttämä
rampin kieli.
Asuinpaikakseen he saivat sikäläisen
lääkäripariskunnan kodin. Tämän perheen kautta Christensenit
tulivat
tutuiksi
myös samoilla saarilla asuneen Farid Husainin kanssa.
Tämä
on niitä alkusysäyksiä, jotka panivat liikkeelle Christensenin
kiinnostuksen myös Acehin alueen asioihin. Sadan merkittävimmän
lahtelaisen listalla perustelin Christensenin valintaa sillä, että
hän oli tärkeä tekijä siinä Aceh-projektissa, joka osaltaan
vaikutti siihen, että Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon.
Vapaa
Aceh -kapinaliikkeen silloinen johtaja Malik
Mahmoud sanoo
kirjassa, että Christensen ”on ollut aivan ratkaiseva siinä, että
sopimus saatiin aikaan. Hän on erittäin hyvä välittäjä ja
neuvottelija. Hän oli se, joka alunperin otti meihin ja
hallitukseen yhteyttä ja sai koko prosessin liikkeelle ja vielä
Ahtisaaren mukaan.”
kari.naskinen@gmail.com