Vuoden 1973
ylioppilaskirjoitusten jälkeen Kari
Enqvist oli
Lahden lyseon sisäänkäynnin edessä sijaitsevassa katoksessa
tupakalla. Mietteissä oli, mitä tämän jälkeen. ”Pois
lähteminen oli selviö, sillä Lahdessa ei ollut korkeakoulua; oli
vain hyppyrimäki”, kirjoittaa Helsingin
yliopiston kosmologian professori emeritus,
fil. tri Kari Enqvist Päijät-Hämeen tutkimusseuran 35.
vuosikirjassa, jossa käsitellään päijäthämäläistä
koulutusta monenlaisten aineistojen avulla.
Kansakoulun
Kari Enqvist oli käynyt Keski-Lahden kansakoulussa Lahdenkadulla,
johon oli lyhyt matka viereisestä talosta Päijäthovista
Lahdenkadun ja Päijänteenkadun kulmasta. Sittemmin tähän
koulurakennukseen sijoittuivat Oy Mallasjuoman konttori- ja
toimistotilat, ja nykyisin paikalla on iso kerrostalo.
Kansakoulumuistoistakin Enqvist kirjoittaa:
”Koulun
ruokalassa selvitin inhan ruispuuron tahdonvoimalla, mutta kalakeitto
oli ylivoimainen. Se tarjoiltiin valmiiksi haaleana. Liikuttelin
lientä lusikalla reunalta toiselle, kunnes ruoka-aika oli ohi.
Joskus pääsin lähtemään muiden mukana, mutta usein kävi käsky,
että ruoka on syötävä loppuun. En tiedä, mikä kristillinen
etiikka näin määräsi.”
Vuonna
1978 perustettu
tutkimusseura
toimii Päijät-Hämeeseen liittyvän tutkimuksen edistämiseksi ja
tutkimustiedon levittämiseksi. Eilen
julkaistu vuosikirja
esittelee
ja analysoi koulutusinstituutioita, koulutuskäytäntöjä, opettajia
ja koulurakennuksia yli sadan vuoden ajalta. Kaikkea sellaista, jolla
on ollut merkitystä ihmisten ja yhteisöjen identiteettien
muovaamisessa. Kirjoittajat
ovat päijäthämäläisiä tai täältä
kotoisin olevia
tutkijoita ja opetuksen asiantuntijoita. Julkaisun ovat toimittaneet
seuran
puheenjohtaja
Jorma
Ahonen, Senja Jouttimäki, Antti Karisto, Riitta Niskanen ja
Terhi Pietiläinen.
RAUTATIEHALLITUKSEN
KOULU
MYTÄJÄISISSÄ
Jos
piirretään ympyrä 50 kilometrin säteellä Lahti keskipisteenä,
niin tältä alueelta löytyy Suomen ensimmäinen kansakoulu. Jo
ennen virallisen kansakoululaitoksen syntymistä Hausjärven Erkylän
kartanon Eskon torpan maille perustettiin 1856 ”Eskon koulu”.
Päijät-Hämeessä tultiin reilun kymmenen vuoden kuluttua
perässä:
1867 Uskilan kansakoulu Hollolaan
1867
Koskusten kylän kansakoulu Orimattilaan
1870 Koiskalan kartanon
koulu Nastolaan
1871 August
Fellmanin perustama
koulu Lahden kylään
1871 kansakoulu Hartolaan
1877
kansakoulu Nastolan kirkonkylään
1882
Valtionrautateiden oma koulu Mytäjäisiin
1892 kansakoulu
Asikkalaan
Mielenkiintoinen
erikoisuus oli rautatiehallituksen perustama kansakoulu Mytäjäisten
rautatievarikolle. Päivälehden (Helsingin Sanomat) arkistossa
nykyisin työskentelevä fil. maist. Janne
Ridanpää kirjoittaa
VR:n henkilökunnan lapsien tarvinneen kouluja, ja kun rautatielaitos
pyrki omavaraisuuteen, se perusti koulujakin, Lahden lisäksi
Helsinkiin, Riihimäelle, Kaipiaisiin, Terijoelle ja Pietariin.
Tukevimpina vuosinaan VR:llä oli oma keskuspuutarhakin ja
höyryveturien halkohuoltoa varten tarvittu proomulaivastokin.
Helsingissä toimi myös koneenhoitaja- ja
rakennusmestarikoulu.
Koulutalo Mytäjäisissä oli pieni,
mutta käsitti kaiken tarpeellisen. Luokkahuoneen lisäksi
rakennuksessa oli asunto opettajasisaruksille
Fanny
ja
Alexia
Blomille.
Koulun pihapiiriin kuuluivat ulkorakennus, maakellari ja rivihuussi.
Vuonna 1890 tehtyyn laajennussiipeen saatiin käyttöön veistoluokka
ja lämmin eteinen.
Blomin
siskosten ei aivan kahdestaan tarvinnut koulun toiminnasta vastata,
sillä paikallisista rautatieläisistä oli koottu johtokunta
vastaamaan hallinnosta. Ridanpää mainitsee heistä erityisesti
Lahden
aseman sähköttäjänä 36 vuotta työskennelleen
Louise Strömbergin
ja ratamestari
Wilhelm Kekomäen.
Koko
homma Lahdessa kustannettiin valtion kassasta. Eivätkä koulusta
hyötyneet vain rautatieläiset, vaan varikon koulussa kävi myös
ulkopuolisia lapsia. Oppilaita oli lukuvuodesta riippuen 50-80.
Esimerkiksi lukuvuonna 1895-96 suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia oli
yhtä paljon.
Rautatiehallitus lopetti omien koulujen
ylläpidon 1922, kun
edellisvuonna säädetty oppivelvollisuuslaki tuli voimaan. Se
velvoitti kunnat tiukemmin kansakoulujen ylläpitoon. Mytäjäisten
koulun viimeiset 56 oppilasta sijoitettiin Lahden ja Hollolan muihin
kouluihin. Vanha koulurakennus seisoo edelleen Mytäjäisten vanhalla
varikkoalueella.
YLIOPISTO
JA
LISÄÄ
HYPPYRIMÄKIÄ
Yliopistokaupungiksikin
Lahti tuli 2019, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT muuttui
Lappeenrannan - Lahden teknilliseksi yliopistoksi.
Vanhan
puumäen tilalle puolestaan
on
rakennettu kolme uutta betonihyppyrimäkeä.
Yliopistollista
toimintaa Lahdessa oli kuitenkin ollut jo vuodesta 1963, kun täällä
aloitti Päijät-Hämeen kesäyliopisto. Se oli myös tärkeä
taustaorganisaatio, kun Helsingin yliopisto alkoi järjestää
aikuiskoulutusta Lahdessa. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja
koulutuskeskus perustettiin 1980.
Vuonna
1983 apulaiskaupunginjohtaja Kari
Salmi tuli
mukaan yliopistoyhteistyöhön ja hänen roolinsa vahvistui, kun
hänestä tuli kaupunginjohtaja 1995. Salmen
mukaan Helsingin yliopistolla oli näkemystä ja halua kehittää
asioita, joita oli helpompi tehdä ja kokeilla Lahdessa kuin
Helsingissä. Keväällä 2022 Salmi promovoitiin LUT-yliopiston
kunniatohtoriksi, kun Lahdessa järjestettiin ensimmäistä kertaa
tohtoripromootio.
Nyt
Lahden yliopistokampuksella toimivat aktiivisesti sekä LUT että
Helsingin yliopisto. Päätoimista henkilökuntaa on lähes 250.
Näiden kahden yliopiston yhteinen uutuus on tänä vuonna saatu
ilmakehätieteen ja sovelletun matematiikan professuuri.
Enää
ei tarvitse epäröidä kuten 1800-luvun lopulla Lahden kansanopiston
perustamisvaiheissa, ”voiko tällainen kasvattava laitos lainkaan
soveltua Lahden kauppalan puolivillaiseen henkiseen ilmapiiriin”.
Tällaisen pohdiskelun oli vanhoista aineistoista löytänyt
kansanopiston entinen rehtori Ville
Marjomäki,
joka vuosikirjassa kirjoittaa Lahden kauppalan keskeisestä
sivistyspoliitikosta J.K.
Paasikivestä.
Monenlaista
tietoa 150-sivuisesta
A4-kokoisesta vuosikirjasta
löytyy. Annan sen luettavaksi myös lastenlapsilleni, jotka muutama
päivä sitten eivät
osanneet
sanoa, miksi Tiirismaan koulua sanotaan joskus Tipalaksi (eivät ole Tiirismaan koululaisia).
Tiirismaa jatkaa Lahden suomalaisen tyttökoulun perinnettä, ja
koska tyttölyseossa oli vain tipuja, koulun lempinimi oli Tipala.
Joissakin muissa kaupungeissa vastaava nimi on Tipula.
Tipalan
oikea nimi muuttui pari kertaa:
Lahden suomalainen tyttökoulu
1909-25
Lahden tyttölyseo 1925-39
Lahden yksityinen
tyttölyseo 1939-70
Tiirismaan yhteiskoulu 1970-75 (pojat
mukaan)
Tiirismaan
yläaste ja lukio 1975-2000
Tiirismaan lukio 2000 -
kari.naskinen@gmail.com
