Jouluostosreissulla huomasin Motonetin
parkkipaikalla, että ulkopuolisten peruutuspeilien elektroniikka ei
toiminut. Ne eivät kääntyneet normaaliasennostaan auton kylkien
myötäisiksi, eikä peilejä pystynyt käsin vääntämään. Sitten
tulin kotipihaan ja peilit taas toimivatkin, mutta jos ne eivät
olisi kääntyneet, olisi autotallin kapeasta ovesta ollut melko
mahdoton ajaa sisään.
Jouluviikolla oli Helsingin
Sanomissa juttu
sähköautomies
Francis
McCarronin kokemuksista
Renault Megane e-Techin kanssa. Elektroniikka ongelmana siinäkin.
Autossa pitäisi olla sähköinen takaluukun avausmekanismi,
mutta autoteollisuutta vaivaavan komponenttipulan takia tämä
järjestelmä oli pitänyt jättää pois. Tämän
takia McCarronilla oli ollut vaikeuksia avata jäätynyttä
takakontti, mutta sai sen auki pitämällä toisella kädellä kiinni
takaikkunan pyyhkimestä.
Tenniskaverini Risto
Mäkelän kanssa
puhuimme näistä asioista eilen lyhyellä erätauolla. Risto kertoi,
että hänen hybridiautossaan oli latausluukun kansi jäänyt kerran
jumiin, kun elektroniikka ei toiminut. Oli pitänyt ostaa kalliimpaa
ajoenergiaa bensaa.
Tällainen sisältä napista
painettava avausmekanismi minullakin autossa on, siis koskee
bensatankin korkin päällä olevaa kantta. Jos se menee jumiin, ei
voi tankata tai joutuu väkisin kampeamaan kannen auki jollain kapealla
terällä.
Yhden kerran jäin matkalle
entisellä italialaisella autollani sähkövian takia. Hinurikuskilta
kysyin, millaisia autoja pitää eniten hakea. - ”Suurin osa on
niitä saksalaisia laatuautoja”, vastasi hän. Eli niitä, joissa
elektroniikkahienouksia on eniten.
Nykyisessä
ranskalaisessa autossani peilit toimivat nyt toistaiseksi,
mutta edellisessä autossa systeemi oli parempi: elektroniikkaa
ei ollut, joten samalla
kun kävi avaamassa tallin ovet, käänsi peilit käsin siihen
asentoon, että oli helppo ajaa sisälle.
Nyt
ollaan tilanteessa, että entistä enemmän ollaan tekemisissä
digitaalisen teknologian kanssa ja pula komponenteista sekä niihin
tarvittavista raaka-aineista luultavasti vain pahenee.
Toisaalta
tekniikka kehittyy koko ajan. Kiina on tämän alan huippu ja siellä
esimerkiksi Pekingin takseista iso osa toimii jo vaihtoakuilla.
Ainakin Nio-merkkinen auto ajetaan vaihtokoppiin, jossa robottikone
vaihtaa akun auton viidessä minuutissa ja taas matka
jatkuu.
Kiinassa sähköautokehitys on muutenkin vinhaa,
kuten lehtijuttu jouluna kertoi: Kiinassa
halvimman sähköauton saa 5000 eurolla, mutta
jos silti haluaa ostaa polttomoottoriauton, joutuu sen
rekisterikilvistä maksamaan esim. Shanghaissa 15 000 euroa.
Sähköauton rekkarit saa ilmaiseksi. (HeSa
26.12.2022)
kari.naskinen@gmail.com