Huumorin ytimessä on yhteensopimattomuus

Nainen oli nähnyt unta, että oli saanut mieheltään hienon kaulakorun. ”Mitähän se tietää”, sanoi nainen.
”Kyllä se illalla selviää”, vastasi mies.
Illalla mies tuli töistä ja antoi lahjapaketissa vaimolleen Sigmund Freudin kirjan Unien tulkinta.

Huumorista filosofisen tohtorinväitöskirjan tehnyt Jarno Hietalahti sanoi, että naurun ja hauskuuden merkitys ihmisyyden ymmärtämiselle on keskeisiä asioita ihmisyydessä. Hietalahti luennoi Jyväskylän ikääntyneiden yliopistossa. Huumorista hän myös väitteli filosofian tohtoriksi 2016, ja nyt hän toimii Suomen Akatemian rahoituksella tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa.

Hietalahti sanoi, että huumorin ytimessä on yhteensopimattomuus. Viivi ja Wagner -sarjakuvat ovat tästä hyvä esimerkki. Samaa yhtensopimattomuutta löytyy tällä hetkellä myös siitä, että Ukrainassa vitsaillaan sodasta. Samoin ilmastonmuutoksen aiheuttanmista tuhoista. Hietalahti kertoi esimerkin ukrainalaisen stand up -koomikon vitsailusta: Ukrainan rajalla olleella tiesululla pysäytettiin venäläinen hyökkäysvaunu - ”Olkaa hyvä ja avatkaa takaluukkunne.” Takaluukku avattiin ja tarkistettiin, minkä jälkeen ukrainalainen rajavartija jatkoi: ”Kiitos paljon, olette vapaita jatkamaan, hyvää illanjatkoa.” Stand up -koomikko pohti, että hyvä kun eivät soittaneet perään ja pyytäneet arvioimaan palveluaan asteikolla 1 - 10.

Tällaisissa yhteyksissä huumori on kuitenkin pohjimmiltaan vakavaa. Vitsailulla voi olla myös hankalia seurauksia, kuten Hietalahti otti asian esille jo väitöskirjassaan: Charlie Hebdo -satiirilehteä kohtaan suuntautunut terrori-isku on tästä traagisin esimerkki. Lehti oli julkaissut pilakuvia profeetta Muhammedista ja tämä loukkasi islamilaisten uskonnollisia tunteita.

”Viattomimmaltakin vaikuttava vitsailu saattaa olla sangen julmaa, mutta toisaalta sanatasoltaan esimerkiksi rasistinen tai seksistinen letkautus voi olla syvemmässä tarkastelussa jopa ihmismyönteistä. Olennaista on, miten huumori yhdistyy arvoihin ja ideaaleihin. Toistuvasti huumorista tarjoillaan helppoja vastauksia ja riemullisia otsikoita, mutta nämä ovat useimmiten vähintäänkin epäilyttäviä. Me janoamme osatotuuksia, vaikka tehtävänä olisi pyrkiä hahmottamaan huumoria suhteessa inhimilliseen kokonaiskuvaan.”

Onkohan eläimillä huumoria, entä Jumalalla, pohti Hietalahti. Ei osannut vastausta antaa, mutta arveli kuitenkin Jumalaa humoristiksi, koska oli luonut maapallon niin kummalliseksi. Sitten tekoäly? Miten siihen saa huumoria? Tekoäly pystyy kyllä tuottamaan vitsejä, mutta ainakin toistaiseksi on kyseenalaista, onko sillä omaa huumoria.

Vuonna 2018 Hietalehdelta ilmestyi kirja Huumorin ja naurun filosofia ja tässä kuussa ilmestyy uusi kirja Ihmisyyden ytimessä, jossa Hietalahti tarkastelee humanismia ja ihmisyyttä laajasti eri näkökulmista: esille tulevat niin huumorin yhteys humanismiin kuin vapauden, kauhun ja kuoleman filosofia.

kari.naskinen@gmail.com