Kepun aatteen hämärtyminen jatkuu

Maalaisliitto 1930 eduskuntavaaleissa 27,3 %.
Keskusta HS-gallupissa toissa päivänä 12,2 %.

Laihian profeetan Santeri Alkion syntymästä on tänään kulunut 160 vuotta. Oli Maalaisliiton perustaja ja sen pääideologi, sanomalehti Ilkan perustaja ja päätoimittaja. Maalaisliitto on nykyisin Suomen Keskusta ja Ilkka on lehtitalon sisäisen fuusion jälkeen Ilkka-Pohjalainen. Keskustan äskeisessä puoluekokouksessakin Alkio oli esillä, kuten aina ennenkin. Puoluekokoukselle oli jätetty kaksi sellaista aloitetta, joissa esitettiin, että puolueessa olisi aika paneutua erityisesti aatteellisiin ja ohjelmakysymyksiin. Toisen oli tehnyt puolueen kaksikielinen piiri Centerns distrikt - Keskustan piiri rf, jonka puheenjohtaja on Paavo Väyrynen. Tämän aloitteen mukaan puolueelle olisi alettava valmistella uutta periaateohjelmaa. Luonnollisesti aloite hylättiin, koska sen takana oli Väyrynen.

Toisessa aloitteessa Suomen keskustanuoret vaati, että pitäisi aloittaa laajamittainen aatteellinen keskustelu alkiolaisuudesta 2020-luvun yhteiskunnassa ja sanoittaa alkiolaisuus nyky-yhteiskuntaan sopivaksi. Alkiolaiseen ihmisyysaatteeseen perustuen olisi luovuttava materialististen arvojen kulutuskulttuurista ja nojauduttava henkisiin, hengellisiin ja yhteisöllisiin arvoihin. Lapin keskustanuorten mielestä tähän päästäisiin sillä, että Yle lopetettaisiin ja valtio hankkisi jokaiselle kansalaiselle yhteisten arvojen pohjaksi Netflixin.

Puoluekokouksessa ei täysin hyväksytty alkiolaisuuteen vetoamista, vaan huomautettiin, että Keskustassa aatteen kehittäjiä on ollut muitakin kuin Santeri Alkio. Keskusta-aate on siis enemmän kuin alkiolaisuus.

Väyrynen oli toista mieltä ja kirjoitti blogissaan, että puolueessa aliarvioidaan alkiolaisuuden merkitystä Keskustan politiikan aatteellisena perustana: ”Alkiolaisuus on paljon enemmän kuin satavuotiaan alkiolaisuuden opinkappaleet. Muut keskusta-aatteen kehittäjät ovat nojautuneet alkiolaiseen arvo- ja aatemaailmaan. Alkiolaisuus on edelleen kestävä yleinen perusta puolueen politiikalle.”

Väyrynen muistuttaa, että 1900-luvun alkuvaiheissa Santeri Alkio loi ohjelman, jolla Maalaisliitto haastoi aatteellisesti sekä sosialistit että porvarit. Kun sekä sosialistien että porvareiden politiikka perustui materialistisiin arvoihin, loi Alkio aatteen, joka asetti ihmisyyden ja sen kehitystarpeen yhteiskunnallisen uudistustyön perustaksi. Väyrysen mukaan Alkiolla oli myös ratkaiseva merkitys Suomen itsenäisyyden toteuttamisessa ja valtiomuototaistelussa. Väyrynen vetää mutkat suoriksi: ”Sosialistit yrittivät liittää Suomen osaksi Neuvostoliittoa. Oikeisto yritti toteuttaa monarkistisen järjestelmän ja tehdä Suomesta Saksan vasallivaltion. Maalaisliitto puolusti Suomen itsenäisyyttä ja toteutti demokraattisen tasavaltaisen valtiojärjestyksen.”

Kepun aate alkoi hämärtyä vuoden 2010 puoluekokouksessa, jossa liberaalit saivat yliotteen, minkä jälkeen alkiolaisuus on vähitellen joutunut väistymään. Vuodesta 2010 lähtien äänestäjien luottamus Keskustaan on romahtanut, vuoden 2019 eduskuntavaalien tulos oli puolueen historian heikoin ja sen jälkeenkin kannatus on alentunut. HS-gallupin toissa päivän luvuissa miinusta oli taas puoli prosenttiyksikköä ja Kokoomuksen kannatus on nyt kaksi kertaa suurempi kuin Keskustan.

Laadin tähän vielä kymmenen merkittävimmän maalaisliittolais-kepulaisen nimilistan. En osannut tarkkaa järjestystä tehdä, mutta tässä aakkojärjestys:

Esko Aho
Santeri Alkio
Kyösti Kallio
Urho Kekkonen
Seppo Kääriäinen
Martti Miettunen
Mauri Pekkarinen
Vieno Johannes Sukselainen
Johannes Virolainen
Paavo Väyrynen

”Niin kauan kuin kansa muuttaa maalta kaupunkiin, niin kauan se menee perikatoaan kohti. Henki-ihmiselle on maalaiselämä kuin kirkko verrattuna kaupunkilaiselämään. (Santeri Alkio)

kari.naskinen@gmail.com