Eino Grön, Rosenlew ja Juséliuksen mausoleumi

Ajaessani kohti Poria tein itselleni testin: mitä asioita tulee mieleen Porista, aikaa 15 sekuntia? Eino Grön, Rosenlewin pesukoneet, Porin jatsit ja Joel Armia. Sama testi kartanlukija Ullalle: Eino Grön, kansanedustaja Krista Kiuru, entinen kansaneduataja Mikko Elo ja Porin karhu. Sitten vielä soitto Jyväskylään veljelleni: Ässät, yksisuuntaiset kadut ja Porin jatsit. Kun vuorokauden kuluttua lähdimme Porista, oli listalla uusi asia, Juséliuksen mausoleumi.

Tunnettuja mausoleumeja ovat Leninin, Mao Zedongin, Ho Tshi Minhin, Kim Il-sungin ja Che Guevaran mausoleumit. Muslimimaissakin niitä on rakennettu, mutta Porin hautausmaalle tällaisen ison hautamuistomerkin rakennutti vuorineuvos Fritz Arthur Jusélius (1855 - 1930) 11-vuotiaana keuhkotautiin kuolleen tyttärensä Sigridin viimeiseksi leposijaksi. Tiettävästi tämä on ainoa mausoleumi Pohjoismaissa. Sen erikoisuutta korostaa vielä se, että sisällä on kuusi Akseli Gallén-Kallelan isokokoista maalausta. Ne olivat alunperin freskoja, mutta menivät lopulta niin huonoon kuntoon, että ne korvattiin 1933-39 taiteilija Jorma Gallén-Kallelan maalauksina isänsä luonnosten mukaan.

Tämä kuuden teoksen sarja muodostaa merkittävän suomalaisen maalaustaiteen kokonaisuuden. Gallén-Kallela kertoi kuvanneensa niissä ”Suomen kansan kulkua elämän harjua pitkin Tuonelan syliin”. Kappelin lasimaalaukset suunnitteli 1930-luvulla Bruno Tuukkanen.

F.A. Jusélius oli naimisissa porilaisen porvaristytön Blenda Moliisin kanssa. Jo heidän ensimmäinen lapsensa menehtyi viiden kuukauden ikäisenä, ja toisesta tyttärestä Sigridistä tuli isälleen kaikki kaikessa. Vanhemmat erosivat, kun Sigrid oli kuusivuotias, ja Sigrid muutti äitinsä mukana Tukholmaan. Sieltä he kuitenkin palasivat vuoden kuluttua takaisin Suomeen ja asettuivat asumaan Turkuun. Sigrid pysyi isän silmäteränä ja kun Sigrid kuoli 1898 keuhkotautiin tuhkarokon jälkitautina, isä teki Sigridin muistoksi niin suurta kuin pystyi, rakennutti 35 metriä korkean mausoleumin. Rakennus valmistui 1903. Mausoleumin pyöreässä hautaholvissa on Sigridin sarkofagi, ja kryptan sivukappelissa on myös F.A. Juséliuksen sarkofagi.

Pian Sigridin hautajaisten jälkeen Jusélius poikkesi Turun tuomiokirkossa ystävänsä Walter Gallénin kanssa, ja sai siellä Kaarina Maununtyttären hautakappelista innoituksen rakentaa tyttärelleen komea muistomerkki. Seinämaalaukset hän tilasi Walter Gallénin veljeltä. Uusgoottilaista tyyliä olevan mausoleumin suunnitteli tunnettu kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, jonka suunnittelemia ovat mm. Joensuun, Kemin, Kotkan, Mikkelin, Luhangan ja Terijoen kirkot.

Mausoleumi on avoinna touko-elokuussa maanantaista sunnuntaihin klo 11 - 16. Opas kertoo tarinan ja esittelee Gallen-Kallelan teokset, ja on siellä muutakin taidetta. On erikoinen ja hieno nähtävyys. Taidekriitikko Wenzel Hagelstam on luonnehtinut rakennusta ”kaikille ajoille puhuvaksi todistukseksi taiteen saavutuksista kahdennenkymmenennen vuosisadan Suomessa”.

F.A. Jusélius oli varakas liike- ja teollisuusmies, joka toimi aktiivisesti myös Porin kunnallispolitiikassa ja edusti Porin porvarissäätyä valtiopäivillä 1898 - 1906. Ison omaisuuden hän kartutti puutavarakaupalla. Omaisuutensa hän säätiöi tukemaan lääketieteellistä tutkimusta. Viime vuonna säätiö jakoi 20 miljoonaa euroa apurahoja huippulääketieteen tekemiseen. Kun sitten oikein panee asioita järjestykseen, niin kyllähän tämä säätiön toiminta kunnioitettavampaa onkin kuin ylimitoitetun pröystäilyrakennelman tekeminen.

Jusélius näkyy Porissa edelleen myös puuvillatehtaan isona vanhana rakennuksena. Se on hyvin esillä Kokemäenjoen pohjoisrannalla (vieressä on Kirjurinluoto). Porin Puuvillatehdas Osakeyhtiö perustettiin 1898 puuhamiehenään kauppias G.E. Ramberg, joka sai kumppaneikseen Ahlströmin, Rosenlewin, F.A. Juséliuksen, Bruno Juséliuksen sekä herrat Mellinin ja Bohmin. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin F.A. Jusélius.

Porin puuvillatehdas yhdistyi 1970-luvulla Finlaysoniin. Vuonna 1981 tehtaan kutomo tuhoutui täydellisesti tulipalossa. Se oli iso isku ja toiminta hiljeni asteittain vuoteen 1994 mennessä. Entisen puuvillatehtaan tiloissa toimii nykyään mm. yliopistokeskus.

kari.naskinen@gmail.com