Internetin kanssa
melkein me kaikki olemme tekemisissä. Se on erikoinen maailma, josta
on suunnattomasti iloa ja hyötyä, mutta on myös ongelmia. Välillä
tulee tilanteita, joiden ymmärtäminen on maallikolle mahdotonta.
Sitten vielä se, että kun isot
yritykset,
laitokset ja julkishallintokin ovat siirtäneet pavelutoimintojaan
netin kautta hoidettaviksi, on suuria vaikeuksia saada yhteyttä
oikeisiin ihmisiin. Terveyskeskukset hoitavat potilaita puhelimitse
ilman kunnollista terveyskartoitusta ja pankit ohjaavat asiakkaitaan
sellaiseen chattilokerikkoon, jossa automatiikka kuitenkin yleensä
ilmoittaa,
että ”olen robotti, enkä osaa tuohon kysymykseen vastata, ottakaa
yhteyttä palveluneuvojaan” tai jotain vastaavaa. Pari kertaa olen
tällaiseen tilanteeseen joutunut ja sitten on käynyt niin, että
sen palveluneuvojan kiinnisaaminen on osoittautunut mahdottomaksi.
Ennen oli pankkineitejä ja konttorinjohtajia, joiden luo pääsi
helposti.
Kotona
ihmisillä on yleensä kannettava tietokone, ”läppäri”. Kumma
nimi, joka tulee englanninkielisestä sanasta laptop
tarkoittaen
kannettavaa tietokonetta, mikrotietokonetta. Englannin lap
on
syli, mutta top
tarkoittaa
huippua – siis sylissä pidettävä huippuvekotin. Viime viikkoina
olen saanut sähköpostia tietokoneiden turvallisuudesta
huolehtivalta, todennäköisesti amerikkalaiselta firmalta, joka on
ilmaissut kauhunsa siitä, että en ole asentanut sen uutta
viruksentorjuntaohjelmaa läppäriini. Ohjelma on koneellani ollut
vuosia, mutta nyt
tuli tenkkapoo, enkä osannut toimia mitenkään. Tällaisissa
tilanteissa löytyy onneksi apua.
Jotain 15 vuotta olen jo
käyttänyt ongelmatilanteissa Lahdenkadun ja Kauppakadun kulmassa
olevaa PC-Apua. Joskus asia on hoitunut niin, että siellä kaveri on
muutamalla napinpainalluksella hoitanut asian kuntoon. Joskus läppäri
on pitänyt jättää sinne huoltoon, ja tänään kävin siellä
niiden pelottavien sähköpostiviestien takia. Pitihän asia hoitaa,
kun lehdissä on nyt juttuja digitaalisesta
informaatiovaikuttamisesta ja muusta sellaisesta ikävästä.
Hyvä,
että menin. PC-Avun miehet nimittäin kertoivat, ettei sellaista
viruksentorjuntaohjelmaa edes tarvita, koska Windowsilla itsellään
on koneessani automaattisesti tuollainen torjuntaohjelma. Putsasivat
ylimääräisen maksullisen haittaohjelman koneestani pois. Kuinkahan
paljon kaikenlaista vastaavaa bisnestä on liikkeellä?
PC-Avun
kanssa olen ollut toisenkinlaisissa tekemisissä. Kun viimeksi olin
ostamassa uutta läppäriä, menin ensin PC-Apuun kysymään, mikähän
laite olisi nyt hyvä. Siellä oli kaikkien Lahdessa läppäreitä
myyvien kauppojen ajankohtaiset tiedot ko. tuotteista ja kun kerroin
omat käyttötarpeeni, sain perustellun selvityksen siitä, mikä
vehje minun kannattaisi ostaa. Oli PC-Avun asiantuntijoiden mielestä
hyvä ja edullinen. Noudatin ohjetta ja toimi.
On
tämän digitaalisen touhun kanssa muitakin vaikeuksia, mutta kun
osaa hakea apua, sitä kyllä saa. Lisäksi jos vanhempi ihminen
vasta nyt alkaa opetella näiden uusien laitteiden käyttämistä,
kannattaa mennä työväenopistojen tai muiden vastaavien
järjestämille kursseille.
Opetus- ja kulttuuriministeriö
on tehnyt luonnoksen Suomen digitalisaation visiosta 2030. Siinä
puhutaan
digitaalisesta sivistyksestä, jota
on pakko kehittää, jos haluaa pärjätä.
Digitaalinen
sivistys on
sitä,
että
pitää tietää, millä tavalla toimia ja miten osallistua, jotta
ihmisten keskinäinen kunnioitus kasvaa ja luottamus
digitalisoituvaan yhteiskuntaan vahvistuu.
Että
siis mitä: digitaalinen
sivistys auttaa arvioimaan median sisältöjä, ymmärtämään
algoritmeja, tunnistamaan disinformaation sekä toimimaan turvallisesti
ja vastuullisesti verkossa. Tässä
nyt ollaan, eikä muuta voi.
kari.naskinen@gmail.com
