”Nyt täytyy keskustella Natosta, koska keskustelu kuuluu länsimaiseen demokratiaan”, todettiin Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla vapunaattona. Kovin kunnollista keskustelua ei kuitenkaan ole käyty, vaan se on typistynyt vain kyllä-puolen perusteluihin, koska ei-puoli ei käytännössä ole saanut näkemyksiään kunnolla esille valtamediassa. Kun Heikki Patomäki, Erkki Tuomioja ja muutamat muut ovat Nato-kriittisyyttä tuoneet esille, heidät on hiljennetty ja pilkattu pihalle. Suomen puolueettomuuspolitiikan puolustajia on sosiaalisessa mediassa haukuttu hulluiksi, idiooteiksi, Putinin trolleiksi – minuakin on Facebookissa, sähköpostissa ja tekstiviesteissä neuvottu muuttamaan Kremliin, josta varmaan vielä yksi vapaana oleva kirjoituskone löytyisi. Tänään sentään Tuomioja sai Helsingin Sanomissa julkisuutta, kun hän sanoi lopulta äänestävänsä Nato-jäsenyyden puolesta, koska vastarannankiiskenä on enää turha olla.
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta oli käytännössä selonteko Natoon liittymisen hyvistä puolista. Huomenna sen sijaan ilmestyy Ydin-lehden satasivuinen erikoisnumero, jossa liittymisen mahdollisia seurauksia käsitellään laajemmin. Siinä julkaistaan 18 asiantuntijan puheenvuorot Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tehtäviin linjauksiin. Viime aikoina on julkista keskustelua hallinnut tarve edetä ripeästi Nato-jäsenyyden suuntaan, mutta Ydin-lehden päätoimittajan Arja Alhon toimittamassa erikoisnumerossa toivotaan malttia ja harkintaa pohdittaessa vaihtoehtoja.
Pamfletissa osoitetaan, että viimeaikainen keskustelu on ollut mustavalkoista, sotaisaa ja vaihtoehdotonta. Pamfletissa tarjotaan vaihtoehtona liittoutumattomuuteen ja yhteistyöhön perustuvaa rauhanomaista linjaa, minkä lisäksi toivotaan laajempaa turvallisuusajattelua, kuten erityisesti ympäristöön ja ilmastomuutokseen liittyvät uhkat osoittavat. Turvallisuutta ei voi rakentaa vain ja ensisijaisesti asevaraisesti.
Nato-jäsenyyden eduksi on eduskunnalle annetussa selonteossa katsottu yhteinen puolustus ja sen ennaltaehkäisevä vaikutus, joka perustuu viime kädessä USA:n sotilaalliseen kykyyn ja ydinasepelotteeseen. Ydinaseet ovat kuitenkin ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta suurin turvallisuusriski. Suomen pitäisikin ydinpelotteeseen sitoutumisen sijaan olla edistämässä niistä luopumista. Siksi myös Suomen olisi allekirjoitettava YK:n ydinasekieltosopimus.
Kirjoittajia pamfletissa ovat Arja Alhon lisäksi mm. Emma Hakala, Timo Hakkarainen, Jouko Jokisalo, Kati Juva, Markku Kangaspuro, Markku Kivinen, Tapio Kuosma, Laura Lodenius, Jussi Ojala, Magnus Ryner, Kaisa Savolainen, Thomas Wallgren ja Matti Vesa Volanen. Lisäksi haastatellaan Klaus Törnuddia, Heikki Talvitietä ja Pekka Visuria.
kari.naskinen@gmail.com
