Pari vuotta sitten kirjoitin venäläisestä
Yövartija-elokuvasta (2004),
että dvd:nä on jo saatavana myös sen jatko-osa Päivävartija
(2006), mutta jätän sen
väliin. Nyt kuitenkin sen katsoin, kun tässä koronalepäilyssä on
aikaa turhanpäiväiseenkin ja koska sen näki ilmaiseksi Venäjän
tiede- ja kulttuurikeskuksen nettilähetyksenä. Yksi merkillepantava
asia näissä elokuvissa on, että kaupallisesti niitä levittää
Hollywood-firma Fox Searchlight. Roska kelpaa vaikka Venäjältä,
jos vain ostajia riittää.
Tämä tieteisseikkailu alkaa muinaisesti Iranista, jossa etsitään jotakin taikaliitua. Sen löydyttyä siirrytään 1990-luvun talviseen Moskovaan, jonka tunnistaa mm. Ladoista, Volgista ja yhdestä Mazdasta. Mielenkiintoisin vehje on kuitenkin suihkuturbiinimoottorilla varustettu GAZ-kuormuri. Eikä sitten muuta kuin vampyyrit ja demonit liikkeelle. Digitaalinen tietokonetoteutus on hienoa, mutta Valon ja Pimeyden taistelua kuvaava sisältö sitä samaa huuhaata, mitä vastaavissa amerikkalaisissakin scifi-elokuvissa.
Oleellista on tietenkin väkivalta. Kun nyrkillä vetää turpaan, niin pahimmassa tapauksessa pää irtoaa. Juoni on niin sotkuinen, että myönnän pudonneeni kärryiltä.
Nämä Timur Bekmambetovin ohjaamat elokuvat perustuvat Sergei Lukjanenkon kuusiosaiseen fantasiaromaanisarjaan, josta Into-kustantamo on viisi kirjaa suomentanutkin.
Ei tästä sen enempää, mutta täytyy nyt katsoa ensimmäinen venäläinen scifi-elokuva, joka löytyy Youtubesta. Se on Jakov Protazanovan vuonna 1924 tekemä mykkäelokuva Aelita. Ollaan Marsissa, jossa työväenluokan edustajat on tarpeettomina pantu kylmävarastoon. Maapallolta lähdetään tilannetta tarkastamaan ja sitten pannaan käyntiin kansannousu. Aelita on diktaattorin tytär.
kari.naskinen@gmail.com
Tämä tieteisseikkailu alkaa muinaisesti Iranista, jossa etsitään jotakin taikaliitua. Sen löydyttyä siirrytään 1990-luvun talviseen Moskovaan, jonka tunnistaa mm. Ladoista, Volgista ja yhdestä Mazdasta. Mielenkiintoisin vehje on kuitenkin suihkuturbiinimoottorilla varustettu GAZ-kuormuri. Eikä sitten muuta kuin vampyyrit ja demonit liikkeelle. Digitaalinen tietokonetoteutus on hienoa, mutta Valon ja Pimeyden taistelua kuvaava sisältö sitä samaa huuhaata, mitä vastaavissa amerikkalaisissakin scifi-elokuvissa.
Oleellista on tietenkin väkivalta. Kun nyrkillä vetää turpaan, niin pahimmassa tapauksessa pää irtoaa. Juoni on niin sotkuinen, että myönnän pudonneeni kärryiltä.
Nämä Timur Bekmambetovin ohjaamat elokuvat perustuvat Sergei Lukjanenkon kuusiosaiseen fantasiaromaanisarjaan, josta Into-kustantamo on viisi kirjaa suomentanutkin.
Ei tästä sen enempää, mutta täytyy nyt katsoa ensimmäinen venäläinen scifi-elokuva, joka löytyy Youtubesta. Se on Jakov Protazanovan vuonna 1924 tekemä mykkäelokuva Aelita. Ollaan Marsissa, jossa työväenluokan edustajat on tarpeettomina pantu kylmävarastoon. Maapallolta lähdetään tilannetta tarkastamaan ja sitten pannaan käyntiin kansannousu. Aelita on diktaattorin tytär.
kari.naskinen@gmail.com