Lapsenlapsi
soitti ja kysyi, voiko haastatella. Oli nyt etäkoululaisena saanut
tehtäväksi kirjoittaa selvityksen 1980-luvusta, ja toimeksiannossa
oli maininta myös hyvinvointivaltiosta. Koska opettajan antamaan
tehtävään kuului, että piti myös kysellä henkilökohtaisia
kokemuksia joltakin vanhemmalta ihmiseltä, niin suostuin siltä
makuultani haastatteluun ja aloin muistella tuota Suomen historian
parasta vuosikymmentä.
Ensimmäiseksi nousin istumaan, sitten seisomaan ja kävelin arkistokaapilleni, josta otin esille 1970-luvulta alkaen pitämäni työttömyysastetilaston. Tämä ruutupaperitilasto oli kädessäni minuutin kuluttua, ja tuli heti mieleen, että kuinkahan pitkään olisi mennyt, ennen kuin olisin vastaavan numerosarjan löytänyt internetistä.
Tietokonehommatkin alkoivat silloin 80-luvun alkuvuosina, kun työpöydälle tuotiin iso näyttöpääte. Matkapuhelimetkin halpenivat ostettaviksi vuosikymmenen lopulla ja myös cd-soittimen ostin. Se oli siis vuosikymmen, jolloin tietotekniikka saavutti meidät tavalliset ihmiset.
Mutta se työllisyystilasto, joka on yksi konkreettinen mittari hyvinvoinnille. Oma lyijykynäkirjanpitoni on koskenut Lahtea ja naapurikuntaa Hollolaa, jota pitää seurata, koska siellä työllisyys on yleensä aina parempaa. Lahden työttömyysaste oli 1970-luvun lopussa 6,4 prosenttia ja Hollolan 4,3 prosenttia. Hyvinvoinnin kasvu 1980-luvulla oli sitten niin valtavaa, että näitäkin lukuja paremmiksi päästiin. Vielä vuoden 1990 lopussa työttömyysaste Lahdessa oli 2,75 prosenttia ja oli menty ohi Hollolankin (4,29 %).
Kai tuo 2,75 on kaikkien aikojen paras lukema. Se oli jo niin pieni, että tuon verran löytyy sellaista porukkaa, jota ei saa töihin, vaikka lupaisi Kuun taivaalta.
Sitten tuli syvä lama, kun Neuvostoliitto loppui ja idänkauppa romahti, markka devalvoitiin, pankkimaailma meni sekaisin ja konkurssiaalto vei sekä yrityksiä että ihmisiä. Vuonna 1990 tehtiin itsemurhiakin yli 1500. Itsemurhatilastoa en ole pitänyt, enkä netistä löytänyt viime vuoden lukuja, mutta luultavasti niitä tehtiin puolet tuosta 30 vuoden takaisesta määrästä.
Helmikuun lopussa tänä vuonna Lahden työttömyysaste oli 13,7 prosenttia. Mikähän se on koronaviruksen jäljiltä vuoden lopussa? Voi olla, että saavutetaan jopa vuoden 1994 ennätysprosentit 26,8 (Hollola 20,3).
Vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi ei ollut alkuunkaan yhtä vaikea kuin koronakriisi. Vuoden 2009 lopussa Lahden työttömyysaste oli 16,7 % (Hollola 10,7 %).
Monan koulutehtävää täydensin vielä sillä hyvinvointitiedolla, että 80-luvulla pappa vaihtoi autoakin viisi kertaa.
Ensimmäiseksi nousin istumaan, sitten seisomaan ja kävelin arkistokaapilleni, josta otin esille 1970-luvulta alkaen pitämäni työttömyysastetilaston. Tämä ruutupaperitilasto oli kädessäni minuutin kuluttua, ja tuli heti mieleen, että kuinkahan pitkään olisi mennyt, ennen kuin olisin vastaavan numerosarjan löytänyt internetistä.
Tietokonehommatkin alkoivat silloin 80-luvun alkuvuosina, kun työpöydälle tuotiin iso näyttöpääte. Matkapuhelimetkin halpenivat ostettaviksi vuosikymmenen lopulla ja myös cd-soittimen ostin. Se oli siis vuosikymmen, jolloin tietotekniikka saavutti meidät tavalliset ihmiset.
Mutta se työllisyystilasto, joka on yksi konkreettinen mittari hyvinvoinnille. Oma lyijykynäkirjanpitoni on koskenut Lahtea ja naapurikuntaa Hollolaa, jota pitää seurata, koska siellä työllisyys on yleensä aina parempaa. Lahden työttömyysaste oli 1970-luvun lopussa 6,4 prosenttia ja Hollolan 4,3 prosenttia. Hyvinvoinnin kasvu 1980-luvulla oli sitten niin valtavaa, että näitäkin lukuja paremmiksi päästiin. Vielä vuoden 1990 lopussa työttömyysaste Lahdessa oli 2,75 prosenttia ja oli menty ohi Hollolankin (4,29 %).
Kai tuo 2,75 on kaikkien aikojen paras lukema. Se oli jo niin pieni, että tuon verran löytyy sellaista porukkaa, jota ei saa töihin, vaikka lupaisi Kuun taivaalta.
Sitten tuli syvä lama, kun Neuvostoliitto loppui ja idänkauppa romahti, markka devalvoitiin, pankkimaailma meni sekaisin ja konkurssiaalto vei sekä yrityksiä että ihmisiä. Vuonna 1990 tehtiin itsemurhiakin yli 1500. Itsemurhatilastoa en ole pitänyt, enkä netistä löytänyt viime vuoden lukuja, mutta luultavasti niitä tehtiin puolet tuosta 30 vuoden takaisesta määrästä.
Helmikuun lopussa tänä vuonna Lahden työttömyysaste oli 13,7 prosenttia. Mikähän se on koronaviruksen jäljiltä vuoden lopussa? Voi olla, että saavutetaan jopa vuoden 1994 ennätysprosentit 26,8 (Hollola 20,3).
Vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi ei ollut alkuunkaan yhtä vaikea kuin koronakriisi. Vuoden 2009 lopussa Lahden työttömyysaste oli 16,7 % (Hollola 10,7 %).
Monan koulutehtävää täydensin vielä sillä hyvinvointitiedolla, että 80-luvulla pappa vaihtoi autoakin viisi kertaa.
kari.naskinen@gmail.com
