Sähköautoilla on vielä pitkä matka edes jonkinlaiseksi vaihtoehdoksi
liikenteessä. Viime vuonna niiden osuus uusien autojen myynnistä
Euroopassa oli kaksi prosenttia. Kasvua oli sentään, koska edellisvuonna osuus
oli 1,5 prosenttia.
Polttomoottoriautojen osuus oli 92,6 prosenttia. Muitakin ratkaisuja on, esimerkiksi kaasuautojen osuus oli 1,5 prosenttia. Kaikkiaan henkilöautojen ensirekisteröinti kasvoi edelleen Euroopassa, jo viidentenä vuonna peräkkäin. Suurimmat kasvuluvut olivat Espanjassa +7 % ja Ranskassa +3 %. Maailmassa kaikkiaan myytiin viime vuonna noin 86 miljoonaa autoa, eniten Kiinassa 28 miljoonaa.
Suomessa henkilöautojen myynti kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia. Meillä sähköautohuumaa pyritään pitämään yllä poliittisesti, koska sillä aiotaan pelastaa maapallo liialta ilmastonmuutokselta.
Tilanne vain on mahdoton. Suomessa liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä on tällä hetkellä noin 12 vuotta. Ei siis ole mitenkään ihmeellistä, että liikennekäytössä olevien autojen keskihinta on alle 5000 euroa. Miten siis jotkut poliitikot voivat edes kuvitella, että me kaikki ajaisimme reilun kymmenen vuoden kuluttua sähköautoilla? Mistä rahat sähköautoihin, joiden pienimmätkin mallit maksavat noin 40 000 euroa?
Käytetyt sähköautot ovat tietenkin halvempia, mutta toistaiseksi niitä ei ole syytä ostaa, koska vielä ei ole riittävästi tietoa sähköautojen kalliiden akkujen ja muun sähkötekniikan kestävyydestä.
Tai jos ei saa irti sähköautoa, siirtykööt linja-autoihin ja juniin? Tästä aiheesta oli mielenkiintoinen tilastovertailu Helsingin Sanomissa, jossa diplomi-insinööri Simo Hassi kirjoitti havaintonsa Helsingin seudun liikenteen vuosikertomuksesta: ”Bussiliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat hieman yli 60 grammaa matkustajakilometriä kohden. Pieni henkilöauto päästää noin kaksinkertaisesti, mutta jos auton kyydissä on toinenkin henkilö, päästöt henkilöä kohti ovat bussin tasolla.” (HS 20.4.2019)
Lisäksi henkilöauton etu on, että se liikkuu vain tarvittaessa ja vie matkustajansa suoraan päämäärään. Paitsi jos on sähköauto, sitä joutuu matkalla lataamaa, koska yhdellä latauksella ei pääse esimerkiksi Helsingistä Kuopioon.
Sain juuri ajoneuvoverolipun, jonka mukaan autoni hiilidioksidipäästöt ovat 144 grammaa. Vaikka ajan esimerkiksi keilahalliin parin kilometrin matkan yksin, se on parempi ekoteko kuin mennä sinne linja-autossa, jossa on 5-6 matkustajaa. Lisäksi kerrytän kiitettävästi valtion verotuloja monella eri tavalla (autovero, alv, ajoneuvovero, bensavero).
Viime vuonna valtion verotulot tieliikenteestä olivat 8,4 miljardia euroa. Se oli melkein yhtä paljon kuin ansio- ja pääomatuloverojen kertymä 9,3 miljardia euroa.
kari.naskinen@gmail.com
Polttomoottoriautojen osuus oli 92,6 prosenttia. Muitakin ratkaisuja on, esimerkiksi kaasuautojen osuus oli 1,5 prosenttia. Kaikkiaan henkilöautojen ensirekisteröinti kasvoi edelleen Euroopassa, jo viidentenä vuonna peräkkäin. Suurimmat kasvuluvut olivat Espanjassa +7 % ja Ranskassa +3 %. Maailmassa kaikkiaan myytiin viime vuonna noin 86 miljoonaa autoa, eniten Kiinassa 28 miljoonaa.
Suomessa henkilöautojen myynti kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia. Meillä sähköautohuumaa pyritään pitämään yllä poliittisesti, koska sillä aiotaan pelastaa maapallo liialta ilmastonmuutokselta.
Tilanne vain on mahdoton. Suomessa liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä on tällä hetkellä noin 12 vuotta. Ei siis ole mitenkään ihmeellistä, että liikennekäytössä olevien autojen keskihinta on alle 5000 euroa. Miten siis jotkut poliitikot voivat edes kuvitella, että me kaikki ajaisimme reilun kymmenen vuoden kuluttua sähköautoilla? Mistä rahat sähköautoihin, joiden pienimmätkin mallit maksavat noin 40 000 euroa?
Käytetyt sähköautot ovat tietenkin halvempia, mutta toistaiseksi niitä ei ole syytä ostaa, koska vielä ei ole riittävästi tietoa sähköautojen kalliiden akkujen ja muun sähkötekniikan kestävyydestä.
Tai jos ei saa irti sähköautoa, siirtykööt linja-autoihin ja juniin? Tästä aiheesta oli mielenkiintoinen tilastovertailu Helsingin Sanomissa, jossa diplomi-insinööri Simo Hassi kirjoitti havaintonsa Helsingin seudun liikenteen vuosikertomuksesta: ”Bussiliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat hieman yli 60 grammaa matkustajakilometriä kohden. Pieni henkilöauto päästää noin kaksinkertaisesti, mutta jos auton kyydissä on toinenkin henkilö, päästöt henkilöä kohti ovat bussin tasolla.” (HS 20.4.2019)
Lisäksi henkilöauton etu on, että se liikkuu vain tarvittaessa ja vie matkustajansa suoraan päämäärään. Paitsi jos on sähköauto, sitä joutuu matkalla lataamaa, koska yhdellä latauksella ei pääse esimerkiksi Helsingistä Kuopioon.
Sain juuri ajoneuvoverolipun, jonka mukaan autoni hiilidioksidipäästöt ovat 144 grammaa. Vaikka ajan esimerkiksi keilahalliin parin kilometrin matkan yksin, se on parempi ekoteko kuin mennä sinne linja-autossa, jossa on 5-6 matkustajaa. Lisäksi kerrytän kiitettävästi valtion verotuloja monella eri tavalla (autovero, alv, ajoneuvovero, bensavero).
Viime vuonna valtion verotulot tieliikenteestä olivat 8,4 miljardia euroa. Se oli melkein yhtä paljon kuin ansio- ja pääomatuloverojen kertymä 9,3 miljardia euroa.
kari.naskinen@gmail.com
