Sata vuotta sitten Väyrysen nimi kirjoitettiin ajan tavan mukaan kaksois-w:llä. Tämä näkyy myös hänen veisukokoelmissaan, jotka Paavo Wäyrynen painatti omalla kustannuksellaan. Kuvassa oleva ”Iloisia lauluja” on hyvässä tallessa Kansalliskirjastossa, ja sen painopaikka vuonna 1917 oli Lahden Sanomain Kirjapaino.
Tästä vanhemmasta Väyrysestä on tutkijatohtori Sami Suodenjoki Tampereen yliopistosta kirjoittanut blogissaan. Siinä hän toteaa, että vaikka Väyrynen ei politikoinut, niin hänen esityksensä saivat välillä kovaakin kritiikkiä yleisöltä. Ehkä vanhakantaisimmat kuulijat eivät olleet samaa mieltä Väyrysen kanssa:
”En naimaan en menisi, en totta tosiaan
en vaikka mua vaatisi siihen isä ja äitikin,
kun nuoren miehen elämä se on kun hunaja
saa ottaa kenen haluaa ja itseänsä huvittaa.”
Väyrysen ura kuitenkin päättyi murhaan: Vaasassa ilmestyneessä sanomalehti Ilkassa 29.11.1920 julkaistun uutisen mukaan Karijoen työväentalolla järjestettyihin ”laulajaisiin” oli tullut esiintyjäksi Paavo Väyrynen -niminen ”taiteilija” Vaasasta. Väyrynen oli kuitenkin riitaantunut pontikan hankinnasta erään paikkakuntalaisen kansa ja iskenyt tätä kuolettavasti puukolla rintaan. Tekonsa johdosta Väyrynen oli vangittu.
Noihin aikoihin ei tekijänoikeuksista piitattu samalla tarkkuudella kuin nykyisin. Väyrynenkin lainasi surutta vihkosiinsa myös toisten sanoittajien tekstejä, esimerkiksi J. Alfred Tannerin. Keväällä 1917 Tanner kirjoittikin Työmies-lehteen tiedonannon, jossa hän korosti Väyrysen julkaisseen laulut luvatta ja vieläpä kielellisesti virheellisinä. Tanner ilmoitti vaativansa Väyrystä lailliseen edesvastuuseen tekijänoikeusloukkauksesta. Tannerin ja Väyrysen tekijänoikeuskiistan myöhemmät vaiheet eivät kuitenkaan ole Sami Suodenjoen tiedossa. Eikä sekään, mitä Väyryselle tapahtui vangitsemisen jälkeen.
Selvittää kannattaisi sekin, ovatko Paavo Väyrynen ja oma Paavo Väyrysemme mitenkään sukua. Laulumiehiä joka tapauksessa molemmat. Eurovaalien alla 2014 Väyrynen julkaisi vaalivideon, jossa lauloi Satumaan ja omisti sen SDP:n puheenjohtajakilpailun hävinneelle Jutta Urpilaiselle.
Videolla Väyrynen haastatteli itse itseään ja sanoi harrastaneensa laulamista aivan nuorena, oli jopa mukana laulunäytelmässä Sysmäläinen.
”Murrosiän jälkeen en ole koskaan yksin laulanut, mutta tämä Satumaa oli sen verran rohkaiseva kokemus, että tässä sitä voisi lähteä pyrkimään vaikka tangokuninkaaksi”, sanoi Väyrynen videolla (mieluummin kuitenkin Suomen kuninkaaksi).
kari.naskinen@gmail.com
