Tv-selostaja sanoi Tapparan ja Ässien ottelussa jonkin luonnehdinnan jostakin
tilanteesta ja täydensi sanomaansa, että ”tämä nyt on tällainen klisee kautta
myytti”. On nyt muoti-ilmaisu, että puhekielessä käytetään kömpelöä
kautta-sanaa ikään kuin olisi kysymys kirjoitetusta tekstistä, jossa voi
tällainenkin sanonta olla: klisee/myytti. Puhekieleen kautta-viivan sanominen
ei kuulu.
Kun pelaaja tai kuka tahansa onnistuu jossakin asiassa oikein hyvin, hänelle annetaan krediittiä tai rispektiä – siis suomeksi kunnioitusta tai arvostusta.
Jos selostaja – koskee muitakin – on samaa mieltä toisen henkilön kanssa, hän sanoo, että ”komppaan sinua”. Komppaaminen on säestämistä tarkoittava musiikkitermi, ja kyllähän se toimii uudenlaisessakin yhteydessä, mutta tuntuu tylsästä, kun tämän muotisanan kuulee nykyisin jopa päivittäin.
Jos ei komppaaminenkaan riitä, niin sitten toinen sanoo toiselle, että ”jaan mielipiteesi”. Ei tarkoita, että lähtisi tuota mielipidettä kaduille jakamaan, vaan että on samaa mieltä.
Vastaavanlainen päivittäinen muoti-ilmaus on, kun toimittaja pyytää haastateltavaa ”avaamaan asiaa”. Ei riitä, että haastateltava selittäisi tai selventäisi asiaa, sillä avaaminen on muodikkaampaa.
Hauska sanonta on, että ollaan ”paikan päällä”. Minkä paikan? Olen minäkin ollut monessa tilaisuudessa paikanpäällä, mutta lisäksi olen ollut lukemattoman kerrat myös paikan päällä, mutta siitä paikasta en nyt tässä kerro enempää.
Kun ollaan jossakin asiassa oikein tosissaan mukana, niin ollaan mukana ”ihan kybällä” – siis täysillä, kun asteikko on nollasta kymmeneen. Toinen vaihtoehto on, että ollaan mukana 110-prosenttisesti, vaikka se ei ole teoriassakaan mahdollista.
Jos jääkiekko-ottelussa Hakametsän hallissa pelaaja ei saa vastaanotettua pelikaverinsa syöttämää kiekkoa, sanoo selostaja, että ”ei saanut koskaan syöttöä”. Koskaan-sana ei koske tällaisia tilanteita, vaan ilmaisee laajempia yhteyksiä, esimerkiksi ihmisen elämää tai maailmankaikkeuden olemassaoloaikaa.
Kun Ässät voitti Tapparan eilen 5-1, niin jo tilanteessa 4-1 selostaja ilmoitti, että tämä peli on nyt taputeltu. Tämäkin on kiva sanonta, mutta on muuttunut tylsäksi, kun sitä hoetaan melkein kaikissa peleissä ja muissakin urheilukilpailuissa.
Sitten ovat nekin puhki kuluneet sanonnat, että epäonnistujalle ”käy kylmät” ja että ”kello tykkää” ralliautoilijan kovasta vauhdista pikataipaleella.
Mielenkiintoista on myös, että melkein jokaisessa ottelussa tapahtuu jotain legendaarista tai maagista, tai ainakin selostajat muistelevat joitakin aikaisempia legendaarisia tai maagisia tapahtumia.
Poliitikot osoittavat olevansa laajasti asioita ymmärtäviä, kun he toteavat, että näin nämä asiat ovat ”isossa kuvassa”.
Lisäksi poliitikko vakuuttaa nykyisin joka toisessa yhteydessä, että hän on tätä mieltä ”ihan oikeesti”. Tästä voi päätellä, että jos poliitikko ei sano tätä, hän ei välttämättä olekaan tätä mieltä.
Jo pitemmän aikaa on ollut tapana vastata toimittajien haastattelukysymyksiin, että ”sanotaan näin, että…” Tulee sellainen vaikutelma, että asia on jotenkin toisin, mutta nyt vain ”sanotaan näin”.
Eikä enää riitä sanoa, että ”juuri näin”, vaan muodikasta on sanoa ”juurikin näin”.
(Tämä juttu on julkaistu aiemmin Hämeen Kaiku –verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)
kari.naskinen@gmail.com
Kun pelaaja tai kuka tahansa onnistuu jossakin asiassa oikein hyvin, hänelle annetaan krediittiä tai rispektiä – siis suomeksi kunnioitusta tai arvostusta.
Jos selostaja – koskee muitakin – on samaa mieltä toisen henkilön kanssa, hän sanoo, että ”komppaan sinua”. Komppaaminen on säestämistä tarkoittava musiikkitermi, ja kyllähän se toimii uudenlaisessakin yhteydessä, mutta tuntuu tylsästä, kun tämän muotisanan kuulee nykyisin jopa päivittäin.
Jos ei komppaaminenkaan riitä, niin sitten toinen sanoo toiselle, että ”jaan mielipiteesi”. Ei tarkoita, että lähtisi tuota mielipidettä kaduille jakamaan, vaan että on samaa mieltä.
Vastaavanlainen päivittäinen muoti-ilmaus on, kun toimittaja pyytää haastateltavaa ”avaamaan asiaa”. Ei riitä, että haastateltava selittäisi tai selventäisi asiaa, sillä avaaminen on muodikkaampaa.
Hauska sanonta on, että ollaan ”paikan päällä”. Minkä paikan? Olen minäkin ollut monessa tilaisuudessa paikanpäällä, mutta lisäksi olen ollut lukemattoman kerrat myös paikan päällä, mutta siitä paikasta en nyt tässä kerro enempää.
Kun ollaan jossakin asiassa oikein tosissaan mukana, niin ollaan mukana ”ihan kybällä” – siis täysillä, kun asteikko on nollasta kymmeneen. Toinen vaihtoehto on, että ollaan mukana 110-prosenttisesti, vaikka se ei ole teoriassakaan mahdollista.
Jos jääkiekko-ottelussa Hakametsän hallissa pelaaja ei saa vastaanotettua pelikaverinsa syöttämää kiekkoa, sanoo selostaja, että ”ei saanut koskaan syöttöä”. Koskaan-sana ei koske tällaisia tilanteita, vaan ilmaisee laajempia yhteyksiä, esimerkiksi ihmisen elämää tai maailmankaikkeuden olemassaoloaikaa.
Kun Ässät voitti Tapparan eilen 5-1, niin jo tilanteessa 4-1 selostaja ilmoitti, että tämä peli on nyt taputeltu. Tämäkin on kiva sanonta, mutta on muuttunut tylsäksi, kun sitä hoetaan melkein kaikissa peleissä ja muissakin urheilukilpailuissa.
Sitten ovat nekin puhki kuluneet sanonnat, että epäonnistujalle ”käy kylmät” ja että ”kello tykkää” ralliautoilijan kovasta vauhdista pikataipaleella.
Mielenkiintoista on myös, että melkein jokaisessa ottelussa tapahtuu jotain legendaarista tai maagista, tai ainakin selostajat muistelevat joitakin aikaisempia legendaarisia tai maagisia tapahtumia.
Poliitikot osoittavat olevansa laajasti asioita ymmärtäviä, kun he toteavat, että näin nämä asiat ovat ”isossa kuvassa”.
Lisäksi poliitikko vakuuttaa nykyisin joka toisessa yhteydessä, että hän on tätä mieltä ”ihan oikeesti”. Tästä voi päätellä, että jos poliitikko ei sano tätä, hän ei välttämättä olekaan tätä mieltä.
Jo pitemmän aikaa on ollut tapana vastata toimittajien haastattelukysymyksiin, että ”sanotaan näin, että…” Tulee sellainen vaikutelma, että asia on jotenkin toisin, mutta nyt vain ”sanotaan näin”.
Eikä enää riitä sanoa, että ”juuri näin”, vaan muodikasta on sanoa ”juurikin näin”.
(Tämä juttu on julkaistu aiemmin Hämeen Kaiku –verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)
kari.naskinen@gmail.com
