Sähköautotekniikka on kalliimpaa kuin tavallinen moottoritekniikka. Ympäristöystävällisten sähköautojen yleistyminen olisi kuitenkin kaikin puolin suotavaa, mutta tämä edellyttäisi nykyistä suurempia verohelpotuksia.
Elinkeinoministerinä ollessaan Jyri Häkämies sanoi kesällä 2012 kantanaan, että sähköautot pitäisi vapauttaa kokonaan autoverosta ja arvonlisäverosta. Norjassa näin on menetelty ja siellä myytiin jo vuonna 2011 noin 2000 sähköautoa. Nyt siellä on jo 9000 sähköautoa. Häkämiehen mallissa esimerkiksi Nissan Leafin hinta putoaisi noin kymppitonnilla. Myöhemmin syksyllä Häkämies kuitenkin veti sanansa takaisin ja ilmoitti, ettei aio esittää verohelpotuksia.
Norja on tietenkin mielenkiintoinen sähköautomaa, koska öljyä ei rikkaalta Norjalta puutu. Joka tapauksessa Oslossa on asukasmäärään suhteutettuna enemmän sähköautoja kuin missään muussa Euroopan pääkaupungeista. Suosituimmat automerkit Norjassa ovat Nissan Leaf ja Mitsubishi i-MiEV.
Viime vuonna nappasin oheisen valokuvan Amsterdamissa, jossa sähköautoja varten oli latauspisteitä siellä täällä. Tässä kaksi pientä autoa ovat ladattavina piuhojen päissä. Suomessakin asiaa edistetään, mutta ilman verohelpotuksia ei sähköautojen yleistymisestä ole toivoa. Suomessa on rekisterissä vain pari sataa täyssähköautoa.
Latauspisteitä on joka tapauksessa tulossa lisää. Lahdessa sellainen on Kivimaan uudella ABC-asemalla, jossa akkujen lataaminen täyteen kestää puoli tuntia. Nyt ABC-letju, Fortum ja Nissan ovat päättäneet tehdä Etelä-Suomeen 20 uutta latauspistettä. Lisäksi Nissan ja yhteistyössä muidenkin pohjoismaisten sähköyhtiöiden kanssa, ja tarkoituksena on rakentaa 50 pikalatauspistettä niin, että tämä verkko kattaisi alueen Helsinki - Tukholma - Oslo - Kööpenhamina.
Helsingissä ollaan myös asialla. Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut kartan, johon on merkitty 113 latauspaikkaa. Muutamia latauspisteitä jo onkin, ja tuo 113 paikan lista on tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Järjestelmä tulee toimimaan kaupalliselta pohjalta, joten veronmaksajien subventointia ei enää lataussähkön hintaan sisällytetä.
Verotus on joka tapauksessa iso tekijä tässä kokonaisuudessa. Sähköautojen hankintaa pitäisi helpottaa oleellisesti. Mutta entä sitten 15-20 vuoden kuluttua, jos sähköautokauppa olisi alkanut käydä toivotulla tavalla - silloin alettaisiin harmitella autoverotuoton vähenemistä, sillä tieliikenteen kustannuksiin on edelleen saatava paljon verorahoja.
Sähköautot eivät kuitenkaan ole kokonaisratkaisu maantieliikenteeseen, ei edes henkilöautoliikenteeseen. Ongelma on se, että yhdellä latauksella ei ainakaan nykytekniikkaan perustuvilla autoilla pääse ajamaan kuin 150 kilometriä ja aina sellaisen ajorupeaman jälkeen on pidettävä puolen tunnin lataustauko. Kuka höhlä tällaista reissaamista ainakaan pitkiä matkoja viitsisi tehdä, vaikka latauspisteitä olisikin tarpeeksi?
Sekin on otettava huomioon, että auton ilmastoinnin ja lämmityslaitteen käytöllä ajon aikana, korkealla ajonopeudella sekä alhaisella ulkolämpötilalla on myös vaikutuksensa sähköauton toimintasäteeseen - ajomatka yhdellä latauksella voi jäädä jopa alle sadan kilometrin. Käytännössä on siis niin, että pelkästään sähkömoottorilla toimiva auto on lähinnä vain kaupunkiauto.
Jotkut autonvalmistajat ovat kylläkin esitelleet systeemeitä, jossa tyhjäksi ajettu akku vaihdetaan palveluasemalla muutamassa minuutissa täyteen akkuun. Tällainen tietenkin helpottaisi sähköauton käyttöä pidemmillä matkoilla. Vaihtoakkupalvelu vaatisi kuitenkin eri automerkkien käyttämien akkujen ulkomittojen, napojen sijainnin ja mallin sekä jännitetason standardisointia, mikä ei ole kovin todennäköistä.
kari.naskinen@gmail.com
