torstai 17. tammikuuta 2013
Tikkakosken mannekiinit
Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esittelee itsensä pataljoonan komentajalle, majuri Sarastielle: ”Maanviljelijä Kannakselt. Nykyään Tikkakosken mannekiini.” Tikkakosken mannekiineja olivat kaikki ne, jotka talvisodasta alkaen käyttivät Tikkakoski Oy:n valmistamia Suomi-konepistooleja. Rokka vilahtaa lyhyesti myös Jari Nissisen kirjoittamassa näytelmässä Suomi-konepistooli, joka sai keskiviikkona 16.1. kantaesityksensä Lahden kaupunginteatterissa.
Näytelmä on pikakelauksena etenevä elämäkerta Suomi-konepistoolin keksijästä Aimo Lahdesta (1896 - 1970). Kansakoulupohjalta hänestä kehittyi taitava asesuunnittelija, jonka keksintöjä olivat monet muutkin aseet kuin kuuluisaksi tullut KP m/31. Erikoinen vaihe oli, kun Lahti perusti kolmen upseerin kanssa osakeyhtiön kehittämään ja markkinoimaan konepistoolia, koska puolustusministeriö ei vielä 1920-luvulla ollut tosissaan kiinnostunut uudesta aseideasta. Miehet myivät konepistoolin valmistusoikeuden Jyväskylän maalaiskunnassa toimivalle Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus Oy:lle, joka jo aiemmin oli tehnyt lukkoja englantilaiseen Maxim-konekivääriin. Myöhemmin yhtiön nimi lyheni Tikkakoski Oy:ksi.
Tikkakoski oli yksi osa Jyväskylän seudun sotateollisuusryhmää. Muut olivat Aimo Lahden työnantaja Tourulan kivääritehdas, Rautpohjan tykkitehdas ja Vihtavuoren ruutitehdas. Erikoista onkin, että näytelmän tilasi Nissiseltä nimenomaan Lahden kaupunginteatteri – mutta eiköhän se aikanaan pääse myös Jyväskylän kaupunginteatterin ohjelmistoon.
Taru Mäkelän ohjaama näytelmä on sirpaleinen, harppoo pitkin askelin tapahtumasta toiseen, mutta pysyy kuitenkin hyvin kasassa. Ei mikään suuri näytelmä, mutta kiinnostanee tästä kapeasta aihealueesta innostuneita – muille pitkäveteinen.
Jarkko Miettinen tekee hyvän roolityön viinaanmenevänä keksijänerona. Mukana on myös näytelmän kirjoittanut Jari Nissinen, joka esittää Aimo Lahden yhtä yhtiökumppania. Muita roolihenkilöitä ovat Mikko Jurkan esittämät majuri Arvo Saloranta ja valvontakomission puheenjohtaja Andrei Zdanov; on myös ministereitä, joku kenraali jne. Tärkeä henkilö on myös Laura Huhtamaan esittämä rouva Ida Lahti, joka ratkaisi miehensä puolesta sen, ettei tämä hyväksynyt rahakasta työkutsua yhdysvaltalaiselta asetehtaalta.
Näytelmällä on myös toinen puolensa. Vaikka Suomi-konepistooli ei ole mikään pasifistinen näytelmä, niin asebisneksen hulluus tule kyllä esille. Kuten Saloranta sanoo, aseteollisuus toivoo sotia. Joukkotuhoaseista ei tällä toimialalla kuitenkaan tykätä, sillä niillä tuhotaan potentiaalisia asiakkaita. Ei ole syytä viskoa atomipommeja alueille, joilla on hyviä ostajia. Paljon ostajia riittääkin, sillä huumeiden ohella asekauppa on maailman suurinta liiketoimintaa. Suomikin vie aseita nykyisin noin sataan maahan, esimerkiksi Bahrainiin, Egyptiin ja Saudi-Arabiaan. Suomi puolestaan ostaa aseita mm. Israelista.
Tikkakosken mannekiineista vielä se, että sanonnan alkuperä johtaa alikersantti Viljami Pylkäkseen, joka jatkosodan aikana kuului samaan komppaniaan Väinö Linnan kanssa. Pylkäs esitteli itsensä saksalaisille ”Tikkakosken mannekiiniksi”, kun hänelle myönnettiin natsiarmeijan Rautaristi. Linna on kertonut, että Pylkäs oli esikuvana, kun hän hahmotteli Rokan henkilöhahmoa.
Yhden Tikkakosken mannekiinin minäkin tunnen. Kun nuorena toimittajana kävin keväällä 1968 tekemässä juttua Tikkakoskella, siellä haastateltavakseni ilmestyi kolminkertainen olympiamitalisti Vilho Ylönen, joka armeijan leivistä eläkkeelle siirryttyään oli palkattu ase-esittelijäksi Oy Tikkakoski Ab:lle. Nykyisin Tikkakoskella tehdään ainakin talvirenkaiden nastoja, joiden valmistus alkoi jo 1959. Tikkakoski-yhtiötä ei enää ole, vaan Kometa-nastoja tekee saksalaisen rengasfirman Continentalin omistama Tikka Spikes Oy.
kari.naskinen@gmail.com