Itsenäisyyspäivänä
75 vuotta täyttävä Keijo
Erik
”Keke”
Rosberg ajaa
kuvassa
ensimmäistä
F1-autoaan Theodore Ford Cosworthia
(V8) vuonna 1978. MM-osakilpailuissa
ei menestystä tullut, mutta Keke noteerattiin, kun hän yllättäen
voitti
MM-sarjan ulkopuolisen kilpailun
Silverstonessa. Siitä
neljä vuotta ja Rosberg voitti maailmanmestaruuden.
Tie
isoihin formula-autoihin oli kuitenkin ollut pitkä. Tuo
pieni kuva on otettu mikroautokilpailujen varikolla Jyväskylässä
1966, jolloin Keke oli 17-vuotias. Mikrokisoihin hän oli päässyt
jo edellisvuonna, kun oli saanut
moottoripyöräajokortin, joka tuolloin oli vähimmäisvaatimus
kilpailemiselle. Suomen ja Pohjoismaiden mestaruudet Keke voitti jo
1966 (Tecno/Parilla).
Scuderia Naftalinin julkaisemassa Suomalaisessa formulahistoriassa 1947-89 kerrotaan Keijolla olleen sukanvarressa sen verran rahaa, että pystyi sijoittamaan hankintaan 2000 mk. Isä oli raha-asiassa kuitenkin tiukkana, vaikka olikin nähnyt pojan olevan tarpeeksi lahjakas onnistuakseen, mutta vailla taloudellisia mahdollisuuksia unelmien toteuttamiseen. Lasse Rosberg ei siis mitenkään rohkaissut poikaansa tässä asiassa, mutta heltyi lopulta lainaamaan 2000 mk. Vielä puuttui kolmas kaksitonninen, jonka Keijo sai pankkilainana, kun uimahallilla kaveriksi tullut uimavalvoja Pauli Hallanoro lähti takaajaksi.
Nämä eivät vielä riittäneet. Lincolnin auto oli nimittäin ilman moottoria, jollaisen Rosberg sai ostetuksi Veemaxien tekijältä Max Johanssonilta 500 markalla. Lisäksi tuli kulueräksi oranssinvärisen auton maalauttaminen tumman siniseksi. Tonni vielä tarvittiin.
Näiden loppurahojen antajaksi löytyi Rado-kellojen myyjä Helsingissä. Formulakirjassa kerrotaan asian todellinen laita: ”Vasta Keken isän kuoltua totuus tästä sponsoroinnista paljastui. Kellokauppias oli Keken isän hyvä ystävä ja toimitti Kekelle Radon tarrat, mutta raha tuli Lars Rosbergilta (kuvassa), joka ei puhunut poikansa kanssa vuoteen tämän ostettua Formula Veen. Vasta kun laina oli maksettu takaisin, isä suostui puhumaan Keijon kanssa.”
Lars Rosbergilla itsellään oli ohuesti kokemusta autourheilusta 50-luvulta, jolloin hän kerran ajoi isolla Amerikan Fordilla Jyväskylän Suurajoissakin (41.). Myös äiti Lea Rosberg osallistui kerran Suurajoihin Aili Mäkelän kartanlukijana (36.)
AKK SAI VAKAVAT TORUT
Ensimmäinen kilpailu oli edessä 23.4.1972, maineikkaat Sadan auton ajot Artukaisissa. Kilpailulisenssiä ei kuitenkaan ollut, eikä olisi ollut sääntöjen mukaan mahdollistakaan vielä saada pelkillä mikroautonäytöillä. 500-Kerhon midgetveteraani Seppo Rikkilä kuitenkin järjesti lisenssin 22.4. ja sai tästä sääntörikkeestä vakavat torut AKK:n pääsihteeriltä Antti Syvälahdelta.
Tulokset: 1) Mikko Kozarowitzky SM 1969, 2) Jorma ”Bisse” Airaksinen SM 1971, 3) Hans Koch, 4) Keke Rosberg.
Vuoden 1972 SM-kärki: 1) Kozarowitzky, Veemax Mk IV B 33 pistettä, 2) Koch, Austro Vau 27, 3) Rosberg, Veemax Mk IV B 24, 4) Airaksinen, Veemax Mk IV C 23.
Vuodeksi 1973 etunimi vaihtui ulkomaalaistenkin helpommin sanottavaksi Kekeksi. Keke voitti Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan mestaruudet. Sen jälkeen matka jatkui Formula Super Veehen, Formula 2:een ja Formula 1:een.
Ralliakin Keke vähän harrasti. Jo 1979 hän ajoi Ahvenanmaan rallin: 1) Henri Toivonen Talbot Sunbeam 2) Lasse Lampi Escort RS 1800 Mk II… 7) Keijo Rosberg, Escort RS 2000 Mk II. Keke ajoi myös muutaman rallisprintin Englannissa ja F1-uransa jälkeen kuusi kertaa Tunturirallin.
Pitkä tie mestaruuteen. Mutta sellainen se on kaikilla F1:n maailmanmestareilla. Nico Rosberg ajoi mikrolla kotitontille Ibizalla tehdyllä radalla jo hyvin pienenä, alkoi kilpailla 11-vuotiaana 1996 ja voitti F1-mestaruuden 2016.
Keke Rosberg oli maailmanmestarinakin sellainen poikkeuksellinen oman tien kulkija, että reippaasti sanoi voittaneensa mestaruuden itselleen, ei Suomelle, vaikka kypärä sinivalkoinen olikin. Eikä Posti saanut julkaista MM-Kekestä postimerkkiä, koska ei suostunut maksamaan siitä mitään. Bisnes on bisnes ja isänmaa on isänmaa.
OLIKO SITTENKIN
PAREMPI KUIN MUUT?
Vielä yksi pieni tarina mikroautoajoilta, jolloin olin mukana minäkin. Olimme menossa maaotteluun Saksaa vastaan. Ajelimme yhdessä Lars Rosbergin ja Lars Jaatisen kanssa isä Rosbergin Valiantilla, kun Keke meni Bielefeldiin omia teitään jostain muualta. Viikolla Keke oli antanut Jaatiselle ja minulle yhden moottorinsa vietäväksi tutulle FK-pajalle Växjöhön, kun se oli matkan varrella. Kai sille oli Växjössä jotain trimmausta tarkoitus tehdä.
Laivamatkalle me Jaatisen Lassen kanssa avasimme moottorin ja yritimme löytää jotain syytä siihen, miksi Keke oli meitä nopeampi. Ei löytynyt, sisäpinnat oli hoonattu yhtä hyvin kuin meilläkin ym. Ei mitään erikoista. Kokosimme moottorin takaisin ja totesimme, että jospa Keke sittenkin on parempi ajaja kuin me.
kari.naskinen@gmail.com