Auton ja tien museossa Mobiliassa Kangasalla on tämän vuoden erikoisnäyttelynä kuvanveistäjä ja videotaiteilija Anssi Kasitonnin Musta viiva -näyttely. Mustaa viivaa jää asvalttiin, kun kunnolla kiihdyttää, ja tällaiseen tulokseen pääsee esimerkiksi Pontiac Firebird Trans Amilla, jollaisen Kasitonni on tehnyt styroxista ja lasikuidusta.
Autot
ja muutkin moottorivehkeet ovat Anssia aina kiinnostaneet. Eivätkä
hirveästi eroa mopon virittäminen ja veistoksen tekeminen, sanoo
Kasitonni Mobilian esitelehdessä. Jo
2009 häneltä oli Mäntän kuvataideviikoilla esillä pahvinen,
kullattu Plymouth – tämä suunta vetää, koska toinen iso
kiinnostuksenkohde on amerikkalainen poptaide. Viime vuonna Anssi
Kasitonnin näyttelyssä Helsingin Taidehallissa puolestaan oli
yhtenä teoksena luonnollista kokoa oleva dragsterkilpa-auto, jonka
taustalta löytyy tutustuminen toiseen vilppulalaiseen, kiihdytysajon
Euroopan mestariin Anita
Mäkelään.
Vuonna
2011 Anssi Kasitonni sai joka toinen vuosi jaettavan Ars
Fennica -kuvataidepalkinnon.
Palkintoraati on kansainvälinen ja palkinnon
tarkoituksena on avata suomalaiselle kuvataiteelle uusia
kansainvälisiä yhteyksiä ja innostaa taiteilijoita heidän
luovassa työssään. Joku
voi nyt ihmetellä, onko tänä aikana hyväksyttävää innostua
vauhdista ja vaarantunnusta ja fossiilisiin polttoaineisiin
perustuvasta talousjärjestelmästä. Taiteilija lähtee siitä, että
tunteet on hyväksyttävä, ja kyllähän autojen käyttövoimakin on
kovaa vauhtia muuttumassa puhtaammaksi. Tasa-arvon ja
yhdenvertaisuuden kulmakivenä
voi toimia taide, joka antaa luvan mielikuville ja esteettisille
elämyksille.
Mobiliassa näitä autoaiheisia teoksia ovat myös hieno amerikkalainen lumiaura-auto ja Ritari Ässän K.I.T.T, joka on tuijotuskilpailussa Taisteluplaneetta Galactican Cylonin kanssa.
Anssi Kasitonnin perheestä tähän vielä se, että rouva Maria Heinosen taiteilijanimi on Maria Stereo. Hän on valmistunut Tampereen korkeakouluyhteisön kuvataiteen ohjelmasta. Kuvataiteen ohella Maria Stereo tekee musiikkia Maria ja Marsilaiset -yhtyeessä ja Anssi Kasitonnin kanssa.
RALLIAUTOILUN
KUNNIAGALLERIA
Mobilia-museo
on monipuolinen. Siellä
esitellään laajasti sekä sanoin että kuvin Suomen
maantieliikenteen
historiaa. Siellä toimii myös Suomen rallimuseo hienoine
historiallisine kilpa-autoineen. Tässä
kuvassa Henri
Toivosen Porsche
911 80-luvun puolivälistä.
Rallimuseon tämän vuoden
teemana on B-ryhmä kaikkine huippuineen ja ongelmineen. Esillä on
myös B-ryhmän vähemmän tunnettuja puolia, kuten kuninkuusluokan
ohessa aloittelijoille suunnattuja autoja ja Neuvostoliiton osuutta
B-ryhmässä. Lisävaikuttimena tähän on se, ettei suomalaisissa
kokoelmissa juuri ole B-ryhmän kolmen suuren eli Audin, Lancian ja
Peugeotin aitoja kilpa-autoja. Sen sijaan Suomeen on päätynyt
yllättävän paljon muita B-ryhmäläisiä, varsinkin kun ryhmän
lopettaminen ei tarkoittanut kaikkien autojen luokituksen perumista,
vaan koski lähinnä vain kaikkein tehokkaimpia malleja.
Mobiliassa
on myös 2010 avattu Rally
Hall of Fame, johon
nimetään
menestyneimpiä
ajajia tai muita vaikuttajia vuosittain Jyväskylän
MM-rallin yhteydessä. Tässä
kunniagalleriahankkeessa
on
Mobilian
kumppanina Autourheilun kansallinen
keskusliitto.
Nimitykset Hall of Fameen tekee valiokunta,
jonka
jäsenet
ovat nyt
Kari
O. Sohlberg
(AKK:n kunniapuheenjohtaja), Tiina
Lehmonen
(FIA), Jani
Backman
(AKK), Marko
Mäkinen
(toimittaja, valokuvaaja),
Matti Vinha
(Mobilian näyttelymestari), Petri
Niemenmaa
(Mobilian myyntipäällikkö) ja
Pekka
Honkanen
(Suomen urheilumuseosäätiön johtaja). Kunniagalleriaan
nimetyt tähän mennessä:
2010
Erik
Carlsson, Paddy Hopkirk, Rauno Aaltonen, Timo Mäkinen
2011
Walter
Röhrl, Hannu Mikkola
2012
Michèle
Mouton, Carlos Sainz
2013
Björn
Waldegård, Andrew Cowan, Tommi Mäkinen
2014
Stig
Blomqvist, David Richards, Ari Vatanen
2015
Juha
Kankkunen, Colin McRae, Sandro Munari
2016
Henri
Toivonen
2017
Shekhar
Mehta
2018
Markku
Alén, Ove Andersson, Simo Lampinen, Reinhard Klein
2019
Jean Todt, Seppo Harjanne, Timo Salonen
2020
Pat
Moss, Pauli Toivonen
2021
Marcus
Grönholm, Martin Holmes
2022
Cesare
Fiorio, Miki Biasion, Juha Piironen, Ilkka Kivimäki
2023 Didier Auriol, Richard Burns, Lasse Lampi
KAPULALOSSI
Eri
rakennuksessa on vielä automuseo, jossa on yli 40 yksityishenkilön
vanhoja
autoja
näyttelyn muotoon varastoituna.
Museon yksi erikoisuus on
yksi
viimeisistä
kapulalosseista, joka vielä 60-luvun lopulla ylitti Leppäveden
Peiponsalmen
Toivakan kunnan Heiskan kylässä. Tämä
iso lossi on kokonaisena museossa. Lossi
oli tärkeä, sillä Leppäveden kiertämien maanteitä pitkin
itä-länsisuunnassa aiheutti ison mutkan. Leppäveden ylittävä
tielinjaus valmistui vasta 70-luvulla ja lyhensi tätä osuutta
merkittävästi.
Kapulalosseissa oli sellainen vaijeriviritys, jota metrinpituisilla kapuloilla vängättiin käsivoimin. Tähän hommaan osallistuivat myös lossilla matkustaneet autoilijat ja jalkamiehetkin. Loppuvaiheissa lossia ei kuitenkaan tarvinnut käsipelillä liikuttaa, vaan perään pantiin iso perämoottori. Silmämääräisesti laskin, että lossille mahtui neljä henkilöautoa.
kari.naskinen@gmail.com
