Kymenlaakso on arkkitehtuurin kannalta yksi maailman merkittävimpiä alueita

Alvar Aalto -viikko järjestettiin viime vuonna Kouvolassa, johon kuntaliitoksen jälkeen kuuluu nykyisin myös Inkeroinen entisen Anjalankosken kaupungin alueelta. Inkeroisissa on noin 30 Alvar Aallon suunnittelemaa rakennuskohdetta, suurimpana Stora Enson paperitehdas. Tänä vuonna Alvar Aalto -viikko oli Wolfsburgissa Saksassa, mutta me jatkoimme tutustumiskierrostamme Sunilan tehdas- ja asuntoalueella. Sunila kuului alunperin Kymin kuntaan, sen jälkeen Karhulan kauppalaan ja on nyt kaupunginosa Kotkassa. Siellä on vastaavanlainen alue kuin Inkeroisissa. Arkkitehtuurinharrastaja, entinen pääministeri Paavo Lipponen onkin sanonut, että "Kymenlaakso on arkkitehtuurin kannalta yksi maailman merkittävimpiä alueita, vaikka sitä ei tajuta".

Alvar Aalto pyydettiin 1936 suunnittelemaan Sunilan selluloosatehtaan uudisrakennus, yleiskaava alueelle ja kokonainen asuinalue, jota metsälähiöksi sanotaan. Siitä tuli Aallon mittavin urakka, jonka toteutus valmiiksi rakennuksiksi tapahtui 1937-54.

Parhaillaan Suomi on uudistamassa Unescon maailmanperintösopimuksen mukaista kansallista aieluetteloaan. Museovirasto on valmistellut ehdotuksen nimellä ”Alvar Aallon humaani, moderni arkkitehtuuri”, joka on työstetty yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh on kertonut, että Lahdessa 2019 järjestetty, maailmanperintöön paneutunut kansainvälinen seminaari antoi hyviä suuntaviivoja esityksen tekemiseen. Yksi linjaus oli, että Aalto-kohteiden sarjalla oli mahdollisuus täydentyä myöhemmin Suomen ulkopuolella sijaitsevilla kohteilla, jos ne saumattomasti täydentävät kokonaisuutta.

Ehdotus sisältää 13 Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemaa rakennusta tai aluetta. Tällä kokonaisuudella olisi asiantuntija-arvioiden mukaan mahdollisuus tavoitella pääsyä maailmanperintöluetteloon. Tähän rakennusten sarjaan kuuluvat:

Sunilan tehtaan asuinalue
Alvar Aallon ateljee
Alvar Aallon kotitalo
Finlandia-talo
Kelan päärakennus
Kulttuuritalo Helsingissä
Säynätsalon kunnantalo
Muuratsalon koetalo
Paimion parantola
Villa Mairea
Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus.

Tehtaanjohtajan asunto

Sunila on 13 km Kotkan keskustasta koilliseen. Aalto-kohteet oli helppo löytää, ja kyllä ne valkoiset rakennukset tyyliltään heti Aallon suunnittelemiksi näyttäytyvät. Pintaremonttia monet talot kuitenkin kaipaisivat. Ongelma kuitenkin oli, että alueen löytämisestä huolimatta siellä ei ollut minkäänlaista opastusta. Inkeroisissa tilanne oli ainakin satunnaisesti parempi, koska Alvar Aalto -viikkoa varten Aalto-kohteista oli tehty opaskartta.

Iso tehdas on tietenkin helppo löytää. Sen omistajayhtiöt olivat 1930-luvulla Ahlström, Enso-Gutzeit, Kymin Oy, Tampella ja Yhtyneet Paperitehtaat. Kesällä 1936 ne päätivät rakentaa Sunilaan sulfaattiselluloosatehtaan ja suunnittelija tarvittiin. A. Ahlström Oy:n toimitusjohtaja Harry Gullichsen oli Alvar Aallon ystävä ja esitti häntä hankkeen arkkitehdiksi. Aaltoa ja Gullichsenia yhdistivät modernit ajatukset taiteesta, arkkitehtuurista ja yhteiskunnallisesta edistyksestä. Läheisen Hallan sellutehtaan tekninen johtaja Lauri Kanto kutsuttiin rakennushankkeen vetäjäksi ja Sunila Oy:n tekninen johtaja Aulis Kairamo sen tekniseksi johtajaksi. Nämä neljä miestä puhalsivat yhteen hiileen luodessaan teknisesti, arkkitehtonisesti ja sosiaalisesti korkeatasoisen tuotantolaitoksen ja yhdyskunnan. Parhaimmillaan rakennustöissä oli 1750 ihmistä, ja ensimmäistä sellupaalia päästiin juhlimaan keväällä 1938. Pian alkanut sota ei toimintaa keskeyttänyt, mutta hidasti sen verran, että asetettuun tuotantotavoitteeseen päästiin vasta 1951.

Kerrostalo tavallisille työläisille.

KANSAINVÄLISEN MODERNISMIN
SUOMALAINEN TULKINTA

Sunilan tehtaan merijulkisivusta tuli Suomen puuteollisuuden symboli. Asuntoalueella Aalto sai vapaasti toteuttaa käsitystään kansainvälisen modernismin suomalaisesta tulkinnasta. Syntyi Suomen ensimmäinen "metsäkaupunki", joka viitoitti tietä sodanjälkeisten asuntoalueiden suunnittelulle Suomessa.

Pro Sunila ry:n verkkosivulla esitellään Sunilan aluesuunnitelmaa, jonka maisemakuvaa hallitsevat laajat nurmipinnat, avokalliot ja suuret männyt. Asemakaava perustuu rakennusten vapaaseen sijoitteluun maastossa. Tunnusomaista on rakennusten viuhkamainen ryhmittely, suuntien hienoinen vaihtelu ja siirtymät, jotka sallivat mahdollisimman vapaat näkymät asunnoista luontoon.

Alueen yhteneväisyys ja elävyys perustuvat hienovaraiseen variointiin suppean materiaalivalikoiman ja yksinkertaisten massoitteluperiaatteiden puitteissa. Julkisivujen päämateriaali on slammattu ja valkoiseksi kalkkimaalattu tiili tai harkko. Sen vastapainona on käytetty puuta, esimerkiksi ikkunanauhoissa ja parvekekaiteissa. Paikallisina korostuksina esiintyy lohkottua punaista graniittia sekä puna- ja keltatiiltä.

Paavo Lipponen: ”Sunila on nähtävyytenä maailmanperintöluokkaa. Ei Euroopassa tai muuallakaan maailmassa ole mitään vastaavaa.”

Kymenlaaksossa on Aallon suunnittelemia kohteita Sunilan ja Inkeroisten lisäksi Karhulassa ja Haminassa. Karhulassa edustavat Aallon suunittelua Karhunkadulle sotien jälkeen valmistuneet asuinkerrostalot, jotka tunnetaan ns. tennistaloina. Haminassa voi tutustua Aallon suunnittelemaan Summan paperitehtaan miljööseen sekä tehtaan työntekijöiden asuntoihin Petkeleen asuinalueella. Enää ei tehtaassa tehdä paperia, sillä 2009 Stora Enso ilmoitti myyneensä tehtaan toimitilat internetyhtiö Googlelle, joka rakensi tehtaaseen palvelinkeskuksen.

kari.naskinen@gmail.com