Alvar Aalto -viikko järjestettiin viime vuonna Kouvolassa, johon kuntaliitoksen jälkeen kuuluu nykyisin myös Inkeroinen entisen Anjalankosken kaupungin alueelta. Inkeroisissa on noin 30 Alvar Aallon suunnittelemaa rakennuskohdetta, suurimpana Stora Enson paperitehdas. Tänä vuonna Alvar Aalto -viikko oli Wolfsburgissa Saksassa, mutta me jatkoimme tutustumiskierrostamme Sunilan tehdas- ja asuntoalueella. Sunila kuului alunperin Kymin kuntaan, sen jälkeen Karhulan kauppalaan ja on nyt kaupunginosa Kotkassa. Siellä on vastaavanlainen alue kuin Inkeroisissa. Arkkitehtuurinharrastaja, entinen pääministeri Paavo Lipponen onkin sanonut, että "Kymenlaakso on arkkitehtuurin kannalta yksi maailman merkittävimpiä alueita, vaikka sitä ei tajuta".
Alvar
Aalto pyydettiin 1936
suunnittelemaan Sunilan selluloosatehtaan uudisrakennus, yleiskaava
alueelle
ja kokonainen asuinalue, jota
metsälähiöksi sanotaan.
Siitä tuli Aallon mittavin
urakka,
jonka toteutus valmiiksi rakennuksiksi tapahtui 1937-54.
Parhaillaan Suomi on uudistamassa Unescon
maailmanperintösopimuksen mukaista kansallista aieluetteloaan.
Museovirasto on valmistellut ehdotuksen nimellä ”Alvar Aallon
humaani, moderni arkkitehtuuri”, joka on työstetty yhteistyössä
Alvar Aalto -säätiön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Säätiön
toimitusjohtaja Tommi
Lindh
on kertonut,
että
Lahdessa
2019 järjestetty, maailmanperintöön paneutunut kansainvälinen
seminaari antoi hyviä suuntaviivoja esityksen tekemiseen. Yksi
linjaus oli, että Aalto-kohteiden sarjalla oli mahdollisuus
täydentyä myöhemmin Suomen ulkopuolella sijaitsevilla kohteilla,
jos ne saumattomasti täydentävät kokonaisuutta.
Ehdotus
sisältää 13 Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemaa rakennusta
tai aluetta. Tällä
kokonaisuudella olisi asiantuntija-arvioiden mukaan mahdollisuus
tavoitella pääsyä maailmanperintöluetteloon. Tähän
rakennusten sarjaan kuuluvat:
Sunilan tehtaan
asuinalue
Alvar Aallon ateljee
Alvar Aallon
kotitalo
Finlandia-talo
Kelan päärakennus
Kulttuuritalo
Helsingissä
Säynätsalon kunnantalo
Muuratsalon
koetalo
Paimion parantola
Villa Mairea
Vuoksenniskan
Kolmen ristin kirkko
Seinäjoen hallinto- ja
kulttuurikeskus
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen
kampus.
Tehtaanjohtajan asunto |
Sunila on 13 km Kotkan keskustasta koilliseen. Aalto-kohteet oli helppo löytää, ja kyllä ne valkoiset rakennukset tyyliltään heti Aallon suunnittelemiksi näyttäytyvät. Pintaremonttia monet talot kuitenkin kaipaisivat. Ongelma kuitenkin oli, että alueen löytämisestä huolimatta siellä ei ollut minkäänlaista opastusta. Inkeroisissa tilanne oli ainakin satunnaisesti parempi, koska Alvar Aalto -viikkoa varten Aalto-kohteista oli tehty opaskartta.
Iso tehdas on tietenkin helppo löytää. Sen omistajayhtiöt olivat 1930-luvulla Ahlström, Enso-Gutzeit, Kymin Oy, Tampella ja Yhtyneet Paperitehtaat. Kesällä 1936 ne päätivät rakentaa Sunilaan sulfaattiselluloosatehtaan ja suunnittelija tarvittiin. A. Ahlström Oy:n toimitusjohtaja Harry Gullichsen oli Alvar Aallon ystävä ja esitti häntä hankkeen arkkitehdiksi. Aaltoa ja Gullichsenia yhdistivät modernit ajatukset taiteesta, arkkitehtuurista ja yhteiskunnallisesta edistyksestä. Läheisen Hallan sellutehtaan tekninen johtaja Lauri Kanto kutsuttiin rakennushankkeen vetäjäksi ja Sunila Oy:n tekninen johtaja Aulis Kairamo sen tekniseksi johtajaksi. Nämä neljä miestä puhalsivat yhteen hiileen luodessaan teknisesti, arkkitehtonisesti ja sosiaalisesti korkeatasoisen tuotantolaitoksen ja yhdyskunnan. Parhaimmillaan rakennustöissä oli 1750 ihmistä, ja ensimmäistä sellupaalia päästiin juhlimaan keväällä 1938. Pian alkanut sota ei toimintaa keskeyttänyt, mutta hidasti sen verran, että asetettuun tuotantotavoitteeseen päästiin vasta 1951.
Kerrostalo tavallisille työläisille. |
KANSAINVÄLISEN MODERNISMIN
SUOMALAINEN TULKINTA
Sunilan
tehtaan merijulkisivusta tuli Suomen puuteollisuuden symboli.
Asuntoalueella Aalto sai vapaasti toteuttaa käsitystään
kansainvälisen modernismin suomalaisesta tulkinnasta. Syntyi Suomen
ensimmäinen "metsäkaupunki", joka viitoitti tietä
sodanjälkeisten asuntoalueiden suunnittelulle Suomessa.
Pro
Sunila ry:n verkkosivulla esitellään Sunilan aluesuunnitelmaa,
jonka maisemakuvaa hallitsevat laajat
nurmipinnat, avokalliot ja suuret männyt. Asemakaava perustuu
rakennusten vapaaseen sijoitteluun maastossa. Tunnusomaista on
rakennusten viuhkamainen ryhmittely, suuntien hienoinen vaihtelu ja
siirtymät, jotka sallivat mahdollisimman vapaat näkymät asunnoista
luontoon.
Alueen yhteneväisyys ja elävyys perustuvat hienovaraiseen variointiin suppean materiaalivalikoiman ja yksinkertaisten massoitteluperiaatteiden puitteissa. Julkisivujen päämateriaali on slammattu ja valkoiseksi kalkkimaalattu tiili tai harkko. Sen vastapainona on käytetty puuta, esimerkiksi ikkunanauhoissa ja parvekekaiteissa. Paikallisina korostuksina esiintyy lohkottua punaista graniittia sekä puna- ja keltatiiltä.
Paavo Lipponen: ”Sunila on nähtävyytenä maailmanperintöluokkaa. Ei Euroopassa tai muuallakaan maailmassa ole mitään vastaavaa.”
Kymenlaaksossa on Aallon suunnittelemia kohteita Sunilan ja Inkeroisten lisäksi Karhulassa ja Haminassa. Karhulassa edustavat Aallon suunittelua Karhunkadulle sotien jälkeen valmistuneet asuinkerrostalot, jotka tunnetaan ns. tennistaloina. Haminassa voi tutustua Aallon suunnittelemaan Summan paperitehtaan miljööseen sekä tehtaan työntekijöiden asuntoihin Petkeleen asuinalueella. Enää ei tehtaassa tehdä paperia, sillä 2009 Stora Enso ilmoitti myyneensä tehtaan toimitilat internetyhtiö Googlelle, joka rakensi tehtaaseen palvelinkeskuksen.
kari.naskinen@gmail.com