Puolustusvoimien varusmieskoulutus uudistuu, kun aletaan kouluttaa erikseen kybervarusmiehiä. Näihin tehtäviin koulutetaan kaksi saapumiserää vuodessa, pääsykokeiden perusteella yhteensä 30 - 40 sopivinta hakijaa. Kybervarusmiehen palvelusaika on 255 päivää. Tällaisiin muuttuneisiin maanpuolustuksen asioihin kiinnitti huomiota myös Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen esitelmöidessään eilen Paasikivi-seurassa.
”Maailma on nyt moninaisempi kuin kylmän sodan aikana. Kaksinapaisuus on vaihtunut uudenlaiseen asetelmaan, kun USA:n fokus on nyt Aasiassa, ja sitten on tämä nopea teknologian kehitys”, sanoi Kivinen ja otti esille automatisoinnin, robotiikan, satelliitit ja kauko-ohjattavat lennokit. Myös ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa geopoliitisiin kuvioihin. Ilmastomuutoksen hillitsiminen vaikuttaa Suomessakin kaikkien asevoimien toimintaan. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu kestävän kehityksen periaatteita noudattava operatiivinen toiminta.
”Tästä eteenpäin EU:n vastuu lähialueiden kriisinhallinnasta kasvaa ja kansainvälisen yhteistyön on edelleen kehityttävä. Tästä oli jo hyvänä esimerkkinä äskettäinen Afganistnin operaatio, joka toimi hyvin. Suomen näkökulmasta on entistä enemmän panostettava kyber- ja informaatiovaikuttamisen torjuntaan, ja yleisen asevelvollisuuden pitäminen voimassa on edelleen avainasemassa”, sanoi Kivinen.
Paasikivi-seuran tilaisuudessa sanoi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva keskustelleensa Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa ruotsalaisten kanssa ja saaneensa selvän viestin siitä, että Ruotsin maanpuolustuspolitiikassa USA on tärkeämpi yhteistyökumppani kuin Nato. Ei kuitenkaan suoraan sanonut, että näin sen pitäisi meilläkin olla.
Monialaisiin uhkiin vastaaminen edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaiden samankaltaisuuden takia yhteiskuntien uhkakuvat, riskit ja haavoittuvuudet ovat samantyyppisiä kaikissa Pohjoismaissa. Yhteistyö niiden kesken vahvistaa kaikkien Pohjoismaiden turvallisuutta. Keskeistä on vakauden lisääminen Suomen lähialueilla Pohjois-Euroopassa, Itämerellä ja arktisella alueella. Jos tilanne siitä huolimatta kriisiytyy, poliittisilla päättäjillä on keinovalikoimassa mahdollisuuksia syvempää yhteistyöhön myös poikkeusoloissa.
KYBERKOULUTUS
RIIHIMÄELLÄ
Kybervarusmiesten palvelus alkaa ensi vuonna Panssariprikaatissa Parolannummella, jossa heille annetaan kuusi viikkoa kestävä sotilaan peruskoulutus alokasjakson aikana. Sen jälkeen kybervarusmiehet siirtyvät 12 viikon pituiseen erikoiskoulutukseen Riihimäelle. Koulutus on monipuolista tietotekniikan, tietoturvallisuuden ja kyberturvallisuuden opetusta. Sen osa-alueita ovat verkkotekniikat ja käyttöjärjestelmät, avointen lähteiden tiedustelu (OSINT), salausjärjestelmät, suojaamisen perusteet, valvomotoiminta ja projektityöskentely. Varusmiespalveluksensa jälkeen kybervarusmiehet sijoitetaan kyberjoukkojen reserviin ja heillä on mahdollisuus hakeutua myös Puolustusvoimiin kyberalan töihin.
Kybertehtävissä
palvelemisen edellytyksenä on tietotekniikkaan liittyvä osaaminen.
Hakijalla on oltava osaamista ja kokemusta yhdestä tai useammasta
tietotekniikkaan liittyvästä osa-alueesta, kuten esimerkiksi
ohjelmoinnista, verkkotekniikoista, käyttöjärjestelmistä tai
palvelinten ja päätelaitteiden ylläpidosta. Ei tarvitse olla
kaikkien osa-alueiden valmis asiantuntija, hakijoiden
osaamisprofiilit voivat olla hyvinkin erilaisia, sillä
kyberpuolustuksen osaamista syvennetään
koulutuksessa.
kari.naskinen@gmail.com