perjantai 10. tammikuuta 2020

Olof Palme, Kaarle XVI Kustaa, Mamma Göta…

Lähetin kavereilleni kyselyn, heidän piti ilman pitempiä miettimisiä luetella kymmenen ruotsalaista ihmistä, eläviä tai kuolleita. Vastauksia tuli 22, joissa useimmin esiintyivät seuraavat nimet:

Olof Palme 15 mainintaa
Kaarle XVI Kustaa 14
ABBA 9
Silvia 8
Zlatan 8
Victoria 6
Tage Erlander 5
Alfred Nobel 5
Ingemar Stenmark 5
Mats Sundin 5
Jussi Björling 4
Björn Borg 4
Charlotte Kalla 4
Kustaa III 4

Hajonta oli tietenkin iso johtuen kunkin omista kiinnostuksenkohteista. Enemmän kuin yhden maininnan saivat mm. Ingmar Bergman, Carl Bildt, Stig Blomqvist, Kustaa Vaasa, Sixten Jernberg, Ingvar Kamprad, Astrid Lindgren, Peppi Pitkätossu ja Marcus Wallenberg.

Sen sijaan yhtään ääntä ei saanut ”
Mamma Göta”, jonka takia tämän gallupin oikeastaan tein. Hän on luurankona Lundin yliopistossa, ja kysymyksessä on vanhin Ruotsista löydetty ihmisen luuranko. Mamma Göta on esillä Yle Teeman kaksiosaisessa ohjelmassa Ensimmäiset ruotsalaiset, jonka toinen osa tulee ensi maanantaina.

Luuranko löytyi hyvin säilyneenä Ruotsin länsirannikolta
Österödistä. Se on perusteellisilla tutkimuksilla ajoitettu noin 8200-luvulle eKr. Erikoista on, että tämä ”Ruotsin vanhin nainen” on todennäköisesti elänyt yli 80-vuotiaaksi. Ohjelmassa sanottiin yhdeksi syyksi pitkään ikään, että tuolloin ei vielä tauteja ollut tappamassa ihmisiä, vaikka ihmisten keski-ikä olikin selvästi pienempi kuin nykyisin. Hän oli myös poikkeuksellisen kookas, 170 cm.

Jo ennen Mamma Götaa oli Ruotsin alueelle tullut ihmisiä. Kun jääkausi alkoi vähitellen vapauttaa maaperää elinkelpoiseksi, ihmisiä tuli etelästä Ruotsin eteläkärkeen. Arkeologisten löytöjen ja selvitysten perusteella ihmiset ovat vaikuttaneet siellä jo 12 000 vuotta eKr. Suomen alueelle homo sapiensit löysivät tiensä 4000 vuotta myöhemmin.

Tv-ohjelman ensimmäisessä osassa kerrottiin, että ensimmäisissä Ruotsin alueelle tulleissa ja jääneissä ihmisissä näkyi afrikkalainen geeniperimä. Iho oli tummempi kuin nykyisillä perusruotsalaisilla, mutta evoluutio alkoi sitten vaalentaa ihoa, kun väestöön sekaantui myöhemmin itäisiä rotuja, varsinkin Ukrainan suunnalta. Saa nähdä, mihin ruotsalaisten evoluutio seuraavien tuhannen vuoden aikana vie, kun Ruotsin urheilumaajoukkueissakin on nykyisin runsaasti muitakin kuin evoluutiomustia.

Ruotsissa näihin asioihin on kiinnitetty huomiota jo sata vuotta.
Valtiopäivillä hyväksyttiin 1921 aloite maailman ensimmäisen rotubiologisen instituutin perustamisesta Upsalaan. Dagens Nyheter kommentoi hyväksyvästi, että ”älyllisesti ja moraalisesti ala-arvoisten yksilöiden lukumäärä on huolestuttavan suuri”.

Sosiaalidemokraattien Arbetet-lehdessä päätoimittaja ja valtiopäivämies
Arthur Engberg kirjoitti samaan malliin: ”Meillä on onni kuulua rotuun, joka on yhä melko pilaamaton, rotuun, joka on hyvin jalojen ja erittäin hyvien ominaisuuksien jatkaja.”

LEHMÄNKAUPAT

Demokratian evoluutiossakin Ruotsi on kärkimaita. Jo 1500-luvulla talonpojilla oli edustajansa parlamentissa.
Sosiaalidemokraatit puolestaan aloittivat modernin vaalikampanjoinnin 1910-luvulla, kun puoluesihteeri Fredrik Ström maalautti kolme autoa punaisiksi ja niillä sitten kierrettiin huomiota herättämässä ympäri maan. Punaisen ruusutunnuksen kehitti LO:n puheenjohtaja Herman Lindqvist vastineeksi liberaalien jo pari vuotta käyttämälle ruiskukalle.

Lehmänkaupatkin keksittiin Ruotsissa. Uusi pääministeri
Per Albin Hansson joutui 1930-luvun alussa vaikeaan tilanteeseen, kun hallituksen piti saada kriisiohjelmansa läpi. Ruotsin historiasta paljon kirjoittanut toinen Herman Lindqvist kertoo Hanssonin käyneen salaisia neuvotteluja maalaisia edustaneen Talonpoikaisliiton (Bondeförbundet) kanssa ja kun molemmat osapuolet tekivät paljon myönnytyksiä, alkoi lehdistö kutsua noita sopimuksia lehmänkaupoiksi. (Ruotsin historia jääkaudesta tulevaisuuteen, WSOY 2003)

Gallupissani saivat poliitikoista mainintoja myös
Ingvar Carlsson, Anna Lindh, Stefan Löfven ja Fredrik Reinfeldt.

kari.naskinen@gmail.com