Lahtelaiset
liike-elämän ihmiset harjoittivat yhdistys- ja klubitoimintaa jo
Lahden kauppalakaudella, mutta se oli pääosin epävirallista ja
vähemmän julkista yhdessäoloa, yhteisten asioiden pohtimista ja
rattoisaa seurustelua. Syksyllä 1919 perustettiin vihdoin Lahden
Kauppaklubi, jonka 100-vuotisesta historiasta on nyt ilmestynyt Mika
Bohmin tekemä kirja. Aiemmin
on julkaistu jo V.H. Siilaksen laatima
klubin 50-vuotiskatsaus, ja yhtenä lähteenä Mika Bohmilla on ollut
myös Juhana Lahtisen tekemä
Lahden Teollisuusseuran 50-vuotiskirja. Lahden Kauppaklubia
voidaankin pitää 1943 perustetun Teollisuusseuran ”emona”,
vaikka perintötekijöitä tuli paljon myös Lahden
liikemiesyhdistykseltä, Lahden käsityö- ja tehdasyhdistykseltä
sekä Lahden yksityisyrittäjien järjestöltä.
Kun lukee Kauppaklubin historiaa, paljastuu hyvin, miten se linkittyy merkittävällä tavalla Lahden historiaan. Perustava kokous pidettiin Ravintola Karjalassa, joka toimi Rautatienkatu 17:n toisessa kerroksessa. Kokouksen puheenjohtajana toimi pankinjohtaja Antti Hiltunen ja pöytäkirjaa piti asianajaja Ernst G. Mesterton. Kauppaklubin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kauppias Ilmari Tuohino.
Karjala-ravintola ei kuitenkaan osoittautunut sopivaksi kokoontumispaikaksi, ja kokoushuoneistoksi onnistuttiin jo seuraavana vuonna vuokraamaan Lahden Telefooniyhdistykseltä Harjukatu 16:sta klubihuoneisto, joka käsitti peräti seitsemän huonetta ja kaksi keittiötä. Omat anniskeluoikeudet klubi sai 1932.
Klubin ravintoloitsijan taloudellisten vaikeuksien takia tilanteet johtivat siihen, että Harjukadulta piti lähteä. Pelastuksen tarjosi Lahden Seurahuone, jolta Kauppaklubi sai 1933 käyttöönsä neljä huonetta. Sopimuksen mukaan Kauppaklubin ei tarvinnut maksaa varsinaista vuokraa, mutta piti maksaa sähkönkulutus, maaseutu- ja ulkolinjapuhelut, siivouskuluja ja palkka biljardimarköörille.
Biljardi on aina kuulunut oleellisena osa Kauppaklubin toimintaan, samoin kortinlyöminen. Vuonna 1989 Kauppaklubi järjesti erilaisten yhteistoimintaklubien biljardimestaruuskilpailut, joissa pronssia voitti Kauppaklubin oma joukkue Heikki Halle, Markku Juhanila, Tuomo Ylöstalo.
Seurahuoneella oli myös ”salainen pokkahuone”, jossa oli kahdeksankulmainen, lakattu pelipöytä. Jokaisen pelaajan kohdalla oli pöydästä vedettävä pieni laatikko rahoja varten. Jokaisella oli lisäksi vierellään kolmiopöytä virvokkeita varten. Raha vaihtoi omistajaa suuressa mittakaavassa, kuten Bohm kirjoittaa.
Klubi avautui joka päivä klo 12: ”Seurahuoneen ala-aulan portieerit vaativat muodollista pukeutumista ja avittivat kravatin löytymisessä asiakkaille. Klubin ilman lämmetessä, sikarin- ja tupakansavun täyttäessä huoneen usein riisuttiin pikkutakit tuolien selkänojille, valkoinen paita solmion tai rusetin kanssa oli riittävä muodollisuus.”
Nimestään huolimatta Kauppaklubin jäsenistö ei missään vaiheessa ole rajoittunut vain kauppiaisiin tai yleensä liike-elämän henkilöihin. Mukana on ollut lääkäreitä, mainosmiehiä, ravintoloitsijoita, sotilaita, tehtailijoita, tilimiehiä, vakuutusmiehiä, lehtimiehiä ym. Jäsenluetteloista vuosisadan varrelta löytyy runsaasti tuttuja nimiä:
Ola Ahti
Lasse Andersson
Eino Arvela
Erik Bask
Petteri Ekman
Ensio ”Ela” Eskola
Kari Eskola
Lennart Grünn
Reino Günther
Matti Haavisto
Erkki Halme
Matti Haristo
Vesa Harmaakorpi
Kalle ”Hyvä haju” Havukainen
Matti Heinonen
Veikko Heinonen
”Pölly-Pentti” Heinonen
Risto ”Roope” Heinonen
Jorma Helén
Mikko Helenius
Veijo Hongisto
Matti Huotari (kansikuvan tekijä)
Erkki Huurtamo
Niilo Huvinen
Waldemar Jakola
Erkki ”Jantsa” Jantunen
Heikki Karjalainen
Rauno Kestilä
Ossi Kivekäs
K.O. Knuuttila
Felix Krohn
Juhana Kurki-Suonio
Tapani ja Erkki Kääpä
Erkki Laitinen
Jari Lehtinen
Oskari Lehtonen
Paavo Levelä
Reino ”Rekke” Mikkonen
Aarne Mustakallio
Toivo ”Mubi” Mustonen
Markku Nykänen
Matti Pakarinen
Jussi Peippo
Osmo Ristola
Pentti Ruuskanen
Ismo Räisänen
Mauri Salmi
Paavo Siltanen
Pentti Tiilikainen
Totti G. Totti
Reino Tuiskula
”Rolle” Turunen
Leo ja Luukas Valtari
Matti Viljanen
Heikki Vilppunen
Aatos Vuola
Hannu Vuorikko
Seppo Väkeväinen
”Karva-Eero” Walden
Gunnar Åhfelt-Arjamo
MOOTTORIHOTELLI
MUSTA KISSA
Lukiessani Mika Bohmin kirjaa palautui mieleen sellainenkin asia, että Musta Kissa -ravintolan alkuperäinen nimi oli Moottorihotelli Motorest Musta Kissa. Olivathan samassa rakennuksessa Lahden ensimmäinen pysäköintitalo ja Kesoilin huoltoasema. Mustan Kissan avajaiset olivat helmikuussa 1969.
Kauppaklubille Mustan Kissan talosta tuli uusi koti, kun sopimusta Seurahuoneen kanssa ei enää syksyllä 1969 saatu uusituksi. Kiinteistö Oy Lahden Keskustalosta ostettiin 213 neliön kerrosala kunnostettavaksi klubihuoneistoksi.
Taloudelliset vaikeudet kuitenkin koettelivat seuraavina vuosikymmeninä, ja 1997-98 Kauppaklubi myi huoneistonsa Risto Salorannalle, Arto Viljaselle ja Hammaslääkäriasema Kymppihammas Oy:lle. Öljyvärimaalaus Mannerheimista vuokrattiin Salorannan ja Viljasen asianajotoimistolle.
Klubitoiminta siirtyi ensin Hennalan upseerikerholle ja sen jälkeen Aleksanterikatu 25 A:n kellarikerrokseen, jossa klubihuoneisto sijaitsee Osuuspankin entisissä kabinetti- ja saunatiloissa.
Kauppaklubin säännöt 2§: ”Yhdistyksen tarkoituksena on valmistaa jäsenilleen tilaisuus yleisiä ja kotipaikkakunnan taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita käsittelevään keskusteluun sekä jäsenten keskeiseen hyödylliseen ja virkistävään seurusteluun.”
kari.naskinen@gmail.com
Kun lukee Kauppaklubin historiaa, paljastuu hyvin, miten se linkittyy merkittävällä tavalla Lahden historiaan. Perustava kokous pidettiin Ravintola Karjalassa, joka toimi Rautatienkatu 17:n toisessa kerroksessa. Kokouksen puheenjohtajana toimi pankinjohtaja Antti Hiltunen ja pöytäkirjaa piti asianajaja Ernst G. Mesterton. Kauppaklubin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kauppias Ilmari Tuohino.
Karjala-ravintola ei kuitenkaan osoittautunut sopivaksi kokoontumispaikaksi, ja kokoushuoneistoksi onnistuttiin jo seuraavana vuonna vuokraamaan Lahden Telefooniyhdistykseltä Harjukatu 16:sta klubihuoneisto, joka käsitti peräti seitsemän huonetta ja kaksi keittiötä. Omat anniskeluoikeudet klubi sai 1932.
Klubin ravintoloitsijan taloudellisten vaikeuksien takia tilanteet johtivat siihen, että Harjukadulta piti lähteä. Pelastuksen tarjosi Lahden Seurahuone, jolta Kauppaklubi sai 1933 käyttöönsä neljä huonetta. Sopimuksen mukaan Kauppaklubin ei tarvinnut maksaa varsinaista vuokraa, mutta piti maksaa sähkönkulutus, maaseutu- ja ulkolinjapuhelut, siivouskuluja ja palkka biljardimarköörille.
Biljardi on aina kuulunut oleellisena osa Kauppaklubin toimintaan, samoin kortinlyöminen. Vuonna 1989 Kauppaklubi järjesti erilaisten yhteistoimintaklubien biljardimestaruuskilpailut, joissa pronssia voitti Kauppaklubin oma joukkue Heikki Halle, Markku Juhanila, Tuomo Ylöstalo.
Seurahuoneella oli myös ”salainen pokkahuone”, jossa oli kahdeksankulmainen, lakattu pelipöytä. Jokaisen pelaajan kohdalla oli pöydästä vedettävä pieni laatikko rahoja varten. Jokaisella oli lisäksi vierellään kolmiopöytä virvokkeita varten. Raha vaihtoi omistajaa suuressa mittakaavassa, kuten Bohm kirjoittaa.
Klubi avautui joka päivä klo 12: ”Seurahuoneen ala-aulan portieerit vaativat muodollista pukeutumista ja avittivat kravatin löytymisessä asiakkaille. Klubin ilman lämmetessä, sikarin- ja tupakansavun täyttäessä huoneen usein riisuttiin pikkutakit tuolien selkänojille, valkoinen paita solmion tai rusetin kanssa oli riittävä muodollisuus.”
Nimestään huolimatta Kauppaklubin jäsenistö ei missään vaiheessa ole rajoittunut vain kauppiaisiin tai yleensä liike-elämän henkilöihin. Mukana on ollut lääkäreitä, mainosmiehiä, ravintoloitsijoita, sotilaita, tehtailijoita, tilimiehiä, vakuutusmiehiä, lehtimiehiä ym. Jäsenluetteloista vuosisadan varrelta löytyy runsaasti tuttuja nimiä:
Ola Ahti
Lasse Andersson
Eino Arvela
Erik Bask
Petteri Ekman
Ensio ”Ela” Eskola
Kari Eskola
Lennart Grünn
Reino Günther
Matti Haavisto
Erkki Halme
Matti Haristo
Vesa Harmaakorpi
Kalle ”Hyvä haju” Havukainen
Matti Heinonen
Veikko Heinonen
”Pölly-Pentti” Heinonen
Risto ”Roope” Heinonen
Jorma Helén
Mikko Helenius
Veijo Hongisto
Matti Huotari (kansikuvan tekijä)
Erkki Huurtamo
Niilo Huvinen
Waldemar Jakola
Erkki ”Jantsa” Jantunen
Heikki Karjalainen
Rauno Kestilä
Ossi Kivekäs
K.O. Knuuttila
Felix Krohn
Juhana Kurki-Suonio
Tapani ja Erkki Kääpä
Erkki Laitinen
Jari Lehtinen
Oskari Lehtonen
Paavo Levelä
Reino ”Rekke” Mikkonen
Aarne Mustakallio
Toivo ”Mubi” Mustonen
Markku Nykänen
Matti Pakarinen
Jussi Peippo
Osmo Ristola
Pentti Ruuskanen
Ismo Räisänen
Mauri Salmi
Paavo Siltanen
Pentti Tiilikainen
Totti G. Totti
Reino Tuiskula
”Rolle” Turunen
Leo ja Luukas Valtari
Matti Viljanen
Heikki Vilppunen
Aatos Vuola
Hannu Vuorikko
Seppo Väkeväinen
”Karva-Eero” Walden
Gunnar Åhfelt-Arjamo
MOOTTORIHOTELLI
MUSTA KISSA
Lukiessani Mika Bohmin kirjaa palautui mieleen sellainenkin asia, että Musta Kissa -ravintolan alkuperäinen nimi oli Moottorihotelli Motorest Musta Kissa. Olivathan samassa rakennuksessa Lahden ensimmäinen pysäköintitalo ja Kesoilin huoltoasema. Mustan Kissan avajaiset olivat helmikuussa 1969.
Kauppaklubille Mustan Kissan talosta tuli uusi koti, kun sopimusta Seurahuoneen kanssa ei enää syksyllä 1969 saatu uusituksi. Kiinteistö Oy Lahden Keskustalosta ostettiin 213 neliön kerrosala kunnostettavaksi klubihuoneistoksi.
Taloudelliset vaikeudet kuitenkin koettelivat seuraavina vuosikymmeninä, ja 1997-98 Kauppaklubi myi huoneistonsa Risto Salorannalle, Arto Viljaselle ja Hammaslääkäriasema Kymppihammas Oy:lle. Öljyvärimaalaus Mannerheimista vuokrattiin Salorannan ja Viljasen asianajotoimistolle.
Klubitoiminta siirtyi ensin Hennalan upseerikerholle ja sen jälkeen Aleksanterikatu 25 A:n kellarikerrokseen, jossa klubihuoneisto sijaitsee Osuuspankin entisissä kabinetti- ja saunatiloissa.
Kauppaklubin säännöt 2§: ”Yhdistyksen tarkoituksena on valmistaa jäsenilleen tilaisuus yleisiä ja kotipaikkakunnan taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita käsittelevään keskusteluun sekä jäsenten keskeiseen hyödylliseen ja virkistävään seurusteluun.”
kari.naskinen@gmail.com
