Konsulttitoimisto McKinsey arvioi, että Suomesta katoaa 15 prosenttia
työpaikoista vuoteen 2030 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman
raportin mukaan varsinkin matalasti koulutettujen työpaikkoja häviää
kiihtyvällä vauhdilla tekoäly- ja robottiteknologian takia. Elinkeinoministeri Mika
Lintilä sanoi keskiviikkona Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuudessa,
että teknologia kehittyy ja muuttaa nykyisiä töitä ja ammatteja,
mutta uusiakin syntyy. Tämä luo kasvavia vaatimuksia ihmisten osaamiselle
ja osaamisen päivittämiselle. – ”Robotista tai tekoälystä tulee
uusi työkaveri, joka hoitaa rutiininomaiset tehtävät. Koulutuksen
avulla voimme valmentaa ihmisiä toimimaan uudenlaisissa työtilanteissa”,
sanoi Lintilä.
Monet pitävät robotteja pahana asiana. Yhden erinomaisen esimerkin robottien
hyödyllisyydestä antaa kuitenkin Uudenkaupungin autotehdas. Jos siellä ei
tuotantoa olisi automatisoitu, ei siellä nyt myöskään Mersuja tehtäisi.
Työpaikkoja on tullut tuhat lisää. Jos autotehdasta ei olisi automatisoitu niin
pitkälle kuin mahdollista, ei koko tehdasta taitaisi enää olla.
Julkistamistilaisuuden paneelikeskustelussa VTT:n strategiajohtaja
Katri Kallio sanoi, että on tietenkin paljon
sellaista henkistä ja luovaa työtä, jota tekoäly tuskin voi korvata.
Henkisissä töissä tekoäly voi tukea ongelmanratkaisua, mutta ei
korvata ihmistä. Sen sijaan kun työssä on paljon rutiineja ja ovat fyysisiä,
voidaan niitä hommia hoitaa enemmän tekoälyn ja robotiikan avulla.
Periaatteessa asia on siis ihan jees. Otsasi hiessä sinun pitää leipäsi syömän
– mutta kun robotti ei hikoile, tehköön se ikävimmät työt. Toinen juttu on
sitten työttömyysongelma, joka on hoidettava jotenkin, koska se leipä pitää
kuitenkin syödä.
Eikä kaikkia henkisiäkään töitä kannata ihmisen tehdä, jos tekoäly osaa saman.
Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa on musiikkitieteen professori David Cope jo tehnyt tietokoneohjelmia,
jotka säveltävät klassisen musiikin konserttoja ja sinfonioita. Ohjelman tekeminen
vei seitsemän vuotta, mutta kun se lopulta oli valmis, se sävelsi yhdessä
päivässä 5000 koraalia Johann Sebastian
Bachin tyyliin. Kun näitä sävellyksiä esitettiin Santa Cruzin
musiikkifestivaaleilla, ne menivät yleisöön kuin häkä. Yleisö ei etukäteen tiennyt
koraalien alkuperää.
Nyttemmin Cope on tehnyt tietokoneohjelmia myös Beethovenia, Chopinia ja Rahmaninovia
jäljittelemään. On myös järjestetty koetilaisuuksia, joissa ihmiset –
musiikin ammattilaisetkin – ovat arvuutelleet, mitkä esitetyistä teoksista ovat
olleet koneen ja mitkä ihmisen tekemiä. Osa arvioista on mennyt täysin pieleen,
kuten näin juhannuksen tienoilla kesämökeillä menevät oluttestit.
Ministeriölle raportin koonneen työryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaara vertasi tekoälyn tuloa sähkön
keksimiseen:
”Kun sähköä opittiin tuottamaan ja käsittelemään, ei tiedetty mihin
kaikkeen sitä voidaan käyttää. Samoin emme voi tietää tällä hetkellä,
mihin kaikkeen tekoäly lopulta tulee vaikuttamaan.”
Lintilä korosti lainsäädännön yhtenäistämisen ja eri hallinnonalojen
yhteistyön merkitystä koulutuksessa, jolla osaamista päivitetään
teknologian kehittyessä:
”Työuran aikaisen osaamisen uudistamista on kehitettävä kokonaisuutena.
Tällä hetkellä keskeinen lainsäädäntö on hajallaan ainakin neljässä
eri ministeriössä. Esitän selvitettäväksi, mitä lainsäädäntöä voisimme
koota yhteen. Tarvitaan kokonaisvaltaista politiikkaa erilaisissa
elämäntilanteissa olevien ihmisten erilaisten koulutustarpeiden
näkökulmasta.”
Kovin ajankohtaiselta tuntuu asia, sillä eilen järjesti Kalevi Sorsa -säätiö
tilaisuuden tekoälyn sosiaalietiikasta. Esillä oli sellainen supertekoäly, joka
olisi ihmistä älykkäämpi. Sen myötä uskotaan ihmiskunnalle avautuvan isoja
mahdollisuuksia niin hyvään kuin pahaan. Tilaisuudessa julkistettiin
projektitutkija Markku Valtasen raportti
asiasta.
PUHELINMYYJÄT JA VAKUUTUS-
ASIAMIEHET UHANALAISIA
Kaksi Oxfordin yliopiston tutkijaa tekivät 2013 raportin siitä, millä
todennäköisyydellä tietokonealgoritmit ottavat eri ammatteja haltuun seuraavien
20 vuoden aikana. Uhanalaisimpia ovat seuraavat:
puhelinmyyjät 99 %:n todennäköisyys
vakuutusasiamiehet 99 %
urheiluerotuomarit 98 %
kassamyyjät 97 %
kokit 96 %
tarjoilijat 94 %
matkaoppaat 91 %
leipurit 89 %
linja-autonkuljettajat 89 %
rakennustyöläiset 88 %
vartijat 84 %
baarimikot 77 %
arkistonhoitajat 76 %
puusepät 72 %
kari.naskinen@gmail.com