torstai 1. syyskuuta 2016

Ihminen ei muutu, lehdet muuttuvat

Sain 70 vuotta vanhan Seura-lehden, ilmestynyt 28.8.1946. Kansikuvassa on viipurilainen näyttelijä Tapio Nurkka juuri ensi-iltansa saaneesta Valentin Vaalan elokuvasta Viikon tyttö. Sisäsivuilla ei silti ole juttua sen paremmin Nurkasta kuin elokuvastakaan.

Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n kustantama lehti oli alkanut ilmestyä 1934. Lehden sisältö muodostui noihin aikoihin lähinnä 1-2 sivun pituisista novelleista, jatkokertomuksista ja muista vastaavista tarinoista. Mitään ajankohtaisia juttuja ei ollut. Saamani lehden pääjutussa ensimmäisellä aukeamalla esitellään Hollywood-elokuvien sivuosien esittäjiä, joita ilman elokuvia ei voisi tehdä: Sydney Greenstreet, Peter Lorre, Margaret Rutherford, May Whitty. Lehden ainoassa henkilöhaastattelussa, varsin pienessä jutussa oli kohteena taidelehti Kuvan päätoimittaja Tuuli Reijonen.

Yhden kirjoituksen otsikko on ”Ihminen ei muutu”. Kirjoittaja on Vapaamielisten liiton kansanedustajaksi myöhemmin noussut radiotoimittaja E.J. Paavola, joka lopettaa juttunsa: ”Ihmiset olivat jo parituhatta vuotta sitten samanlaista joukkiota kuin tänä päivänä. Luolaihmisten viimeinen sukupolvi valmistautuu poistumaan näyttämöltä. Alkaa uusi aikakausi – atomiaika. Pystyykö se muuttamaan ihmisen?”

Tunnetuin kirjoittajanimi on Seuran jatkokertomuksen kirjoittaja Quentin Patrick, joka myöhemmin tuli Suomessa tunnetuksi myös Gummeruksen Salama-sarjassa ilmestyneistä jännäreistään.

Etusivun lisäksi Seurassa oli värillisiä sivuja lopussa, jossa ne oli annettu sarjakuville: Matti Mainio ja Jussi Juonio, Panchito, Ratsupoliisi King.

Kysymys- ja vastauspalsta näyttää olleen suosittu. Kysymys: ”Mitähän nykyään maksaisi Chevrolet-vaunu ja mitä uusi Ford-henkilövaunu? Voisiko niitä ylimalkaan saada nykyään?” – Vastaus: ”Chevrolet-vaunu n. 1750 dollaria. Uusi Ford-henkilövaunu maksaa n. 200 000 markkaa, varmaa hintaa ei voi sanoa, koska se riippuu kuljetuskustannuksista ym. seikoista. Joitakin vaunuja on saatu maahan, mutta yleisesti niitä ei vielä ole kaupan.”

Kysymys: ”Mitä merkitsee sana radikaalinen? Olemme epätietoisia tästä asiasta, joten pyydämme Seuran toimitukselta apua. – Vastaus: ”Radikaalinen merkitsee äärimmäisyyteen menevä, jyrkkä.”

Kysymys: ”Onko pappien velvollisuus mennä vihkimään sellaiseen paikkaan, jossa tanssitaan? Täällä on sellainen tapa, että papit eivät tule häihin, joissa tanssitaan.” – Vastaus: ”Pappi on velvollinen vihkimään, vaikka häissä tanssitaankin.”

Kysymys: ”Kun konttorien ja virastojen ovilla on määrätyt aukioloajat, onko asiakkaan koputettava astuessaan sisälle?” – Vastaus: ”Ei koputeta.”

Mainoksiakin lehdessä oli. Musiikki Fazer mainosti syyskesän levyuutuuksia, joita olivat mm. Georg Malmstenin Tangounelmia ja Valssin tahdissa, Henry Theelin Tähti syysyössä ja Kaunis Veera sekä Eero Väreen Kartanon neito ja
Valssin taika.

Kaleva Salminen Oy mainosti koulusyksyn alkamisen alla pahvisia koululaukkuja ja Kelko Oy:n postipalveluosasto amerikkalaisia preservatiiveja.

Kansallinen kokoomuspuolue mainosti arpoja, joita sai mm. Rautatiekirjakaupan kioskeista, ja omia arpojaan mainosti myös Tuberkuloosipotilaitten liitto.

Horoskooppi tietenkin kuului asiaan, minulle luvattiin: ”Monet saavat kiitosta ja eräät ylennyksen. Teillä on aate, mikä ensin herättää ystäväpiirissänne ihmettelyä, mutta sitten ihailua.” (Oikeaan osui muuten, mutta
ihailua ei ole tullut.)

kari.naskinen@gmail.com