Toivakan kirkon kattomaalaukset ovat nähtävyys. Paikkakunnan oman taiteilijan Pellervo Lukumiehen (s. 1935) teokset
olivat syntyvaiheissaan 1972-73 niin kiistanalaisia, että lestadiolainen
kirkkoherra Leevi Vironmäki määräsi
kirkon suljettavaksi kesken taiteilijan työskentelyn. Vasta kun uudeksi
kirkkoherraksi tuli Aarno Pykäläinen,
kirkkoneuvosto hyväksyi maalaukset kokouksessaan 10.9.1973.
Lukumies oli kirkon kiinniolon aikanakin neuvokas. Hänen apulaisensa kiipesi
kirkontornin ikkunasta sisälle ja avasi taiteilijalle kirkon oven. Kun kirkko
vihdoin avattiin, seurakuntalaiset haukkoivat henkeään. Jeesuksella on
jalassaan ikään kuin värilliset farkut, Aatami ja Eeva ovat tummaihoisia, ja
enkelit edustavat eri rotuja: yksi on puettu hindusymboleihin, toinen on
mustalainen, kolmas kiinalainen, neljäs egyptiläinen ja viides on tavallinen
1970-lukulainen.
Lukumies halusi ilmaista, että kaikki kansat, heimot ja rodut ovat
tasa-arvoisia. Kaikki pakanatkin vaeltavat lopulta kirkkauteen – ”ei niin
suurta pakanaa olekaan, että joutaisi helvettiin”. Pirua ei maalauksista
kuitenkaan löydy
Paratiisista Lukumies antaa yhden vihjeen: siellä on selvästikin ollut myös
sauna, koska Eeva peittää jalkovälinsä vihdalla. Mielenkiintoisia
yksityiskohtia on paljon muitakin: Jeesuksen kädessä on nuottiavain, Tiberiaanjärven
rannalla Jeesusta odottavat nokipannukahvit, profeetta Elian valkoisissa
siivissä on verta Karmelinvuorella käydyn taistelun jäljiltä jne. Maalauksia
täydentävät lukuisat raamatunlauseet, joita Lukumies ei ole mitenkään
peukaloinut.
Muistan hyvin, kun nuorena toimittaja 1960-luvun lopulla kävin tekemässä jutun
Pellervo Lukumiehestä. Hänen talonsa maantien (nykyinen nelostie) lähellä
bensa-aseman takana oli sekin melkoinen nähtävyys. Nopeasti katsottuna se
muistutti monimutkaista lautahäkkyrää, jossa suoria kulmia ei ollut. Tästä
maalaamattomasta talostakin monet toivakkalaiset olivat sitä mieltä, että
joutaisi purkaa pois maisemaa rumentamasta.
Toivakan kirkko rakennettiin 1879-82. Arkkitehti oli Ludvig Isak Lindqvist, joka Toivakan työnsä jälkeen toimi Yleisten
rakennusten intendentinkonttorin (nyk. Rakennushallitus) ylijohtajana 1882-87.
Muita hänen suunnittelemiaan kirkkoja ovat mm. Oulunsalon kirkko (1855),
Sodankylän kirkko (1859), Jyväskylän kaupunginkirkko (1880), Jyväskylän palanut
Taulumäen kirkko (1885) ja Kärkölän kirkko (1889).
Toivakan kirkkoa uusittiin sisältä Alvar
Aallon johdolla 1923, ja tuosta vaiheesta on nyt näkyvissä myös Aallon
pyöreä lasimaalaus alttaritaulun yläpuolella. Alttaritaulu on Lukumiehen
kattomaalauksista poiketen kirkon vanhaa perua, ruotsalaisen Johan Erik Lindhin Jeesus ristillä
-maalaus, jonka Jyväskylän seurakunta lahjoitti Toivakkaan 1820. Se oli aikaisemmin
ollut Jyväskylän kappelikirkossa.
Toivakan kirkko on avoinna kesällä 21.8. asti joka päivä klo 9-16.
kari.naskinen@gmail.com