maanantai 25. heinäkuuta 2016

Paratiisissakin oli sauna

Toivakan kirkon kattomaalaukset ovat nähtävyys. Paikkakunnan oman taiteilijan Pellervo Lukumiehen (s. 1935) teokset olivat syntyvaiheissaan 1972-73 niin kiistanalaisia, että lestadiolainen kirkkoherra Leevi Vironmäki määräsi kirkon suljettavaksi kesken taiteilijan työskentelyn. Vasta kun uudeksi kirkkoherraksi tuli Aarno Pykäläinen, kirkkoneuvosto hyväksyi maalaukset kokouksessaan 10.9.1973.

Lukumies oli kirkon kiinniolon aikanakin neuvokas. Hänen apulaisensa kiipesi kirkontornin ikkunasta sisälle ja avasi taiteilijalle kirkon oven. Kun kirkko vihdoin avattiin, seurakuntalaiset haukkoivat henkeään. Jeesuksella on jalassaan ikään kuin värilliset farkut, Aatami ja Eeva ovat tummaihoisia, ja enkelit edustavat eri rotuja: yksi on puettu hindusymboleihin, toinen on mustalainen, kolmas kiinalainen, neljäs egyptiläinen ja viides on tavallinen 1970-lukulainen.

Lukumies halusi ilmaista, että kaikki kansat, heimot ja rodut ovat tasa-arvoisia. Kaikki pakanatkin vaeltavat lopulta kirkkauteen – ”ei niin suurta pakanaa olekaan, että joutaisi helvettiin”. Pirua ei maalauksista kuitenkaan löydy

Paratiisista Lukumies antaa yhden vihjeen: siellä on selvästikin ollut myös sauna, koska Eeva peittää jalkovälinsä vihdalla. Mielenkiintoisia yksityiskohtia on paljon muitakin: Jeesuksen kädessä on nuottiavain, Tiberiaanjärven rannalla Jeesusta odottavat nokipannukahvit, profeetta Elian valkoisissa siivissä on verta Karmelinvuorella käydyn taistelun jäljiltä jne. Maalauksia täydentävät lukuisat raamatunlauseet, joita Lukumies ei ole mitenkään peukaloinut.

Muistan hyvin, kun nuorena toimittaja 1960-luvun lopulla kävin tekemässä jutun Pellervo Lukumiehestä. Hänen talonsa maantien (nykyinen nelostie) lähellä bensa-aseman takana oli sekin melkoinen nähtävyys. Nopeasti katsottuna se muistutti monimutkaista lautahäkkyrää, jossa suoria kulmia ei ollut. Tästä maalaamattomasta talostakin monet toivakkalaiset olivat sitä mieltä, että joutaisi purkaa pois maisemaa rumentamasta.

Toivakan kirkko rakennettiin 1879-82. Arkkitehti oli Ludvig Isak Lindqvist, joka Toivakan työnsä jälkeen toimi Yleisten rakennusten intendentinkonttorin (nyk. Rakennushallitus) ylijohtajana 1882-87. Muita hänen suunnittelemiaan kirkkoja ovat mm. Oulunsalon kirkko (1855), Sodankylän kirkko (1859), Jyväskylän kaupunginkirkko (1880), Jyväskylän palanut Taulumäen kirkko (1885) ja Kärkölän kirkko (1889).

Toivakan kirkkoa uusittiin sisältä Alvar Aallon johdolla 1923, ja tuosta vaiheesta on nyt näkyvissä myös Aallon pyöreä lasimaalaus alttaritaulun yläpuolella. Alttaritaulu on Lukumiehen kattomaalauksista poiketen kirkon vanhaa perua, ruotsalaisen Johan Erik Lindhin Jeesus ristillä -maalaus, jonka Jyväskylän seurakunta lahjoitti Toivakkaan 1820. Se oli aikaisemmin ollut Jyväskylän kappelikirkossa.

Toivakan kirkko on avoinna kesällä 21.8. asti joka päivä klo 9-16.

kari.naskinen@gmail.com