EU:sta ei ole ollut Utopiaksi. Päinvastoin nykyinen Eurooppa muistuttaa enemmänkin 500 vuoden takaista Eurooppaa, jossa ”rikkaat kuorivat köyhien osuudesta joka päivä osan pois, eivätkä vain omien juoniensa vaan valtion lakienkin nojalla”, kuten More oli havainnut. Hän näki oman aikansa valtioissa ”pelkästään rikkaiden salaliiton, minkä avulla he hoitelevat omia etujaan käyttäen valtiota nimikkeenään. He koettavat keksiä kaikki mahdolliset konnankoukut voidakseen ilman menettämisen pelkoa pitää hallussaan sen, mitä ovat petollisesti kasanneet itselleen ja pystyäkseen mahdollisimman halvalla ostamaan itselleen köyhien työn ja riistämään heitä.”
Esimerkiksi ns. verosuunnittelusta ja veroparatiiseista More ei vielä tiennyt mitään, mutta nämä ovatkin niitä nykyajan konnankoukkuja. – ”Sitten kun rikkaat kerran ovat päättäneet, että näitä juonitteluja saa noudattaa koko yhteiskunnassa, niistä tulee saman tien lakeja.”
Paremman yhteiskunnan, hyvyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tiellä on kuitenkin peto, kaiken pahan valtias ja aikaansaaja. Se ei mittaa hyvinvointia onnellisuudella. Tuo peto elää omaisuudesta ja ylpeydestä.
Moren kuvittelema Utopia voisi nykyaikaan siirrettynä olla ulkoiselta olemukseltaan kuin Eurooppa. Utopia tosin on saari, mutta muuten sen maantieteelliset ominaisuudet sopivat: lyhin matka eri kaupunkien välillä on 24 mailia (39 km), joten naapurikaupunkiin saattaa kävellä yhdessä päivässä – nykyisessä Euroopassa pystyy päivässä liikkumaan enemmänkin, kun on lentokoneet ja luotijunat. Brysselin sijasta Utopian keskellä on Amaurotumin kaupunki, joka toimii Utopian yhteisneuvoston kokoontumispaikkana.
PERUSTANA MAATALOUS
Utopistisen valtion perusta on maatalous. Maataloustukia ei kuitenkaan tarvita. Jokaisella ihmisellä on yhteisenä ammattina maatalous, mutta koska muitakin ammatteja tarvitaan, vuorottelevat asukkaat myös näissä muissa tehtävissä. Työpäivän pituus on kuusi tuntia ilman kolmikanta- tai paikallisia sopimuksiakin. Unta tarvitaan kahdeksan tuntia, ja loput kymmenen tuntia voi käyttää haluamallaan tavalla, mutta suositeltavaa on, että vapaa-ajasta iso osa käytetään opiskeluun.
Huvituksiin lasketaan tarvittavan yksi tunti: ”Kesällä puutarhassa, talvella yhteishalleissa, joissa harrastetaan musiikkia tai rentoudutaan juttelemalla keskenään. Arpapeliä ja muita samantapaisia tyhjänpäiväisiä ja vahingollisia huvituksia he eivät edes tunne. Sen sijaan he harrastavat kahta peliä, jotka muistuttavat shakkia.”
Sen verran takapajuinen Utopiakin kuitenkin on, että siellä käytetään myös orjatyövoimaa. Jokaisessa maalaistaloudessa on vähintään 40 miestä ja naista sekä kaksi orjaa. Orjat ovat joko sotavankeja tai rikollisia. Lisäksi on vapaaehtoisia orjia, jotka ovat syystä tai toisesta tulleet Utopiaan orjatöihin.
Mutta sotia siis joudutaan käymään. Niiltä ei Utopiakaan välty, koska muilla mailla vierahilla on tämänsorttistakin harrastusta.
SOSIALISMIA
Thomas Moren ihannevaltio on selvästi sosialistinen. Jokainen kaupunki on jaettu neljään osaan ja jokaisen osan keskellä on tori. Kaikkien perheiden tuottamat tavarat ja elintarvikkeet viedään varastoihin ja sieltä aina tarvittaessa torille, josta kukin perheenisä noutaa sen mitä hänen perheensä tarvitsee, eikä maksa mitään.
Eikä systeemi epäonnistu, kuten tapahtui Neuvostoliitossa, koska Utopian väestön ominaisuuksiin eivät kuulu ahneus eikä saaliinhimo.
Utopian ulkopuolella olevissa maissa on toisin, niissä elää ihmisiä, jotka voivat näyttää olevansa muita parempia, kun osoittavat omistavansa kaikkea tarpeetonta enemmän kuin toiset. Tällaiselle paheelle ei utopialaisten järjestelmässä ole sijaa.
Nykyaikana Moren Utopia on jo pitkään ollut valtio-opin tutkijoiden keskeisimpiä kirjoja Machiavellin Ruhtinaan (1513) rinnalla. Moren sanotaan ennustaneen kapitalistisen, pääomakeskeisen kulttuurin synnyn ja sen vastapainon sosialismin, jota Utopia edustaa.
Moren aikana ei sosialismi-sanaakaan vielä tunnettu, mutta ehkä hän oli saanut vaikutteita Uudesta testamentista. Aatteeksi sosialismi nousi vasta 1800-luvulla, ja Karl Marx kehitti sen utopiasta tieteeksi.
VIENTIÄKIN TARVITAAN
Kuten kaikki tiedämme, vienti on kansantaloudelle tärkeätä. Niin se on Utopiassakin, josta vientiin riittää viljaa, hunajaa, villaa, lampaantaljoja, puutavaraa, väriaineita, vahaa, talia, nahkaa ja eläimiä.
Viennistä saatavilla rahoilla Utopiaan voidaan hankkia lähinnä rautaa, jota heillä itsellään ei ole, samoin kultaa ja hopeaa, luultavasti naisten koruihin. Helyä tarvittaneen ainakin naimisiin mentäessä. Naiset saavat mennä naimisiin täytettyään 18 vuotta, miehet 22 vuotta.
Uskontokin kuuluu asiaan myös Utopiassa. Toiset palvovat Aurinkoa, toiset Kuuta, jotkut kiertotähtiäkin. Suurin osa kuitenkin uskoo yhteen tiettyyn jumaluuteen, joka on tuntematon, ikuinen, ääretön, selittämätön ja ihmismielelle käsittämätön, joka on kaikkialla maailmankaikkeudessa.
Niin moderneja Utopiassa ollaan, että naispappeuskin on sallittu. Edellytyksenä kuitenkin on, että naispappi on korkeaan ikään ehtinyt leski.
Paavi Pius XII kohotti Thomas Moren pyhimykseksi 1935. Hän on katolisessa maailmassa valtiomiesten, lakimiesten ja poliitikkojen suojelupyhimys, jonka muistopäivä on 22.6.
”Utopian valtiossa on hyvin paljon sellaista, mitä soisin näkeväni myös meikäläisissä valtioissa, vaikken sitä juurikaan uskalla toivoa”, kirjoitti More. Mielenkiintoista olisi tietää, äänestäisikö More nyt Brexit puolesta vai sitä vastaan.
kari.naskinen@gmail.com
