Mitä tietä Venäjän tulisi kulkea, kysyi Moskovassa toimiva
Levada-tutkimuskeskus venäläisiltä. Vastaajista 46 prosenttia sanoi, että
pitäisi kulkea omaa erityistä venäläistä tietä. Muut olivat sitä mieltä, että
olisi palattava sille tielle, mikä oli vallalla Neuvostoliitossa (22 %) tai
olisi edettävä eurooppalaisen sivilisaation tietä, kuten läntinen maailma (21
%).
Venäjän kielen ja venäläisen mielen tutkija, humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki Helsingin yliopistosta perkaa Levadan viime vuonna tekemää kyselyä uusimmassa Tiede-lehdessä (8/2015). Vastaukset antavat hyvää kuvaa ”venäläisestä mielestä” nyt:
Millaisena haluaisitte nähdä Venäjän nyt?
Suurvaltana, jota muut kunnioittavat 48 %
Maana, jossa on korkea elintaso, vaikka se ei olisikaan maailman voimamaita 47 %
Millaisena haluaisitte nähdä Venäjän tulevaisuudessa?
Sellaisena kuin kehittyneet länsimaat 40 %
Sellaisena kuin se oli neuvostoaikana 27 %
Sellaisena kuin nyt 15 %
Sellaisena kuin se oli ennen vuotta 1917 3 %
Tarvitseeko Venäjä mielestänne demokratiaa?
Kyllä tarvitsee 62 %
Demokraattinen hallinto ei sovi Venäjälle 24 %
Millaista demokratiaa Venäjä tarvitsee?
Aivan erityistä, joka vastaa Venäjän kansallisia traditioita ja erityispiirteitä 55 %
Sellaista kuin oli Neuvostoliitossa 16 %
Sellaista kuin kehittyneissä Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa 13 %
Venäjä ei tarvitse demokratiaa 5 %
Missä määrin koette edustavanne länsimaista kulttuuria?
En koe sitä ollenkaan 43 %
Se ei ole minulle kovin tärkeää 37 %
Se on minulle melko tärkeää 12 %
Ajattelen sitä kaiken aikaa 2 %
Miten suhtaudutte läntiseen elämäntapaan?
Kielteisesti 42 %
Myönteisesti 34 %
Televisiosta on äskettäin tullut kaksi ohjelmasarjaa, joissa on Suomea ja suomalaisia peilattu naapurimaihimme: ”Suomi on ruotsalainen” ja ”Suomi on venäläinen”. Suomi ei tietenkään ole kumpaakaan, mutta Arto Mustajoki ehdottaa, että seuraavaksi voisi tehdä ohjelman ”Suomi on amerikkalainen”. Näin siksi, että esimerkiksi hollantilaisen kulttuurintutkijan Geert Hofsteden tarkastelun mukaan Suomi on Euroopan amerikkalaisimpia maita. Edellä ovat toki Britannia ja Irlanti, mutta seuraavassa ryhmässä ovatkin sitten pohjoismaat sekä Hollanti ja Luxemburg.
Venäläisiä lähellä emme ole. Lähimpänä suomalaisia ovat Hofsteden ”etäisyysindeksin” perusteella norjalaiset ja islantilaiset. Venäläiset puolestaan muistuttavat eniten romanialaisia, bulgarialaisia ja serbialaisia. Merkillepantavaa on, että Hofsteden kriteeristön mukaan venäläiset ovat kulttuurisesti selvästi lähempänä kiinalaisia ja japanilaisia kuin suomalaisi.
PRAVDA EI OLLUT
KOKO TOTUUS
Kielitieteilijänä Mustajoki selvittää myös, mitä tarkoittaa venäjän kielen sana pravda. Senniminen oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen sanomalehti (1912-91). Lehden nimi ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti Totuus, kuten suomennos kuuluu. Mustajoki:
”Pravda-sana edustaa venäjän kielessä vain tietynlaista totuutta – eikä nyt ole kyse puolueen tai valtion totuudesta. Sana viittaa arkipäivän totuuksiin, joita ovat esimerkiksi, että ulkona sataa tai että Irina pääsi yliopistoon. Syvällisiin tai ikuisiin totuuksiin viitataan sanalla istina. Tällaista totuutta ei voi kyseenalaistaa. Se vain on niin.”
Rakastaa-verbikään ei ole aivan yksiselitteinen. Kun Tshaikovskin oopperoissa hoetaan jatkuvasti ljubit eli rakastaa, niin se ei vielä ole rakastamisen korkein muoto, kuten Mustajoki selittää:
”Venäläiset käyttävät rakastaa-verbiä paljon enemmän kuin suomalaiset. He rakastavat Tolstoita, urheilua ja jäätelöä. Siksi heillä on tarvetta vielä voimakkaammalle sanalle. Niinpä venäläiset käyttävät verbiä obozhat kymmenen kertaa useammin kuin suomalaiset vastaavaa verbiä jumaloida.”
kari.naskinen@gmail.com
Venäjän kielen ja venäläisen mielen tutkija, humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki Helsingin yliopistosta perkaa Levadan viime vuonna tekemää kyselyä uusimmassa Tiede-lehdessä (8/2015). Vastaukset antavat hyvää kuvaa ”venäläisestä mielestä” nyt:
Millaisena haluaisitte nähdä Venäjän nyt?
Suurvaltana, jota muut kunnioittavat 48 %
Maana, jossa on korkea elintaso, vaikka se ei olisikaan maailman voimamaita 47 %
Millaisena haluaisitte nähdä Venäjän tulevaisuudessa?
Sellaisena kuin kehittyneet länsimaat 40 %
Sellaisena kuin se oli neuvostoaikana 27 %
Sellaisena kuin nyt 15 %
Sellaisena kuin se oli ennen vuotta 1917 3 %
Tarvitseeko Venäjä mielestänne demokratiaa?
Kyllä tarvitsee 62 %
Demokraattinen hallinto ei sovi Venäjälle 24 %
Millaista demokratiaa Venäjä tarvitsee?
Aivan erityistä, joka vastaa Venäjän kansallisia traditioita ja erityispiirteitä 55 %
Sellaista kuin oli Neuvostoliitossa 16 %
Sellaista kuin kehittyneissä Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa 13 %
Venäjä ei tarvitse demokratiaa 5 %
Missä määrin koette edustavanne länsimaista kulttuuria?
En koe sitä ollenkaan 43 %
Se ei ole minulle kovin tärkeää 37 %
Se on minulle melko tärkeää 12 %
Ajattelen sitä kaiken aikaa 2 %
Miten suhtaudutte läntiseen elämäntapaan?
Kielteisesti 42 %
Myönteisesti 34 %
Televisiosta on äskettäin tullut kaksi ohjelmasarjaa, joissa on Suomea ja suomalaisia peilattu naapurimaihimme: ”Suomi on ruotsalainen” ja ”Suomi on venäläinen”. Suomi ei tietenkään ole kumpaakaan, mutta Arto Mustajoki ehdottaa, että seuraavaksi voisi tehdä ohjelman ”Suomi on amerikkalainen”. Näin siksi, että esimerkiksi hollantilaisen kulttuurintutkijan Geert Hofsteden tarkastelun mukaan Suomi on Euroopan amerikkalaisimpia maita. Edellä ovat toki Britannia ja Irlanti, mutta seuraavassa ryhmässä ovatkin sitten pohjoismaat sekä Hollanti ja Luxemburg.
Venäläisiä lähellä emme ole. Lähimpänä suomalaisia ovat Hofsteden ”etäisyysindeksin” perusteella norjalaiset ja islantilaiset. Venäläiset puolestaan muistuttavat eniten romanialaisia, bulgarialaisia ja serbialaisia. Merkillepantavaa on, että Hofsteden kriteeristön mukaan venäläiset ovat kulttuurisesti selvästi lähempänä kiinalaisia ja japanilaisia kuin suomalaisi.
PRAVDA EI OLLUT
KOKO TOTUUS
Kielitieteilijänä Mustajoki selvittää myös, mitä tarkoittaa venäjän kielen sana pravda. Senniminen oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen sanomalehti (1912-91). Lehden nimi ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti Totuus, kuten suomennos kuuluu. Mustajoki:
”Pravda-sana edustaa venäjän kielessä vain tietynlaista totuutta – eikä nyt ole kyse puolueen tai valtion totuudesta. Sana viittaa arkipäivän totuuksiin, joita ovat esimerkiksi, että ulkona sataa tai että Irina pääsi yliopistoon. Syvällisiin tai ikuisiin totuuksiin viitataan sanalla istina. Tällaista totuutta ei voi kyseenalaistaa. Se vain on niin.”
Rakastaa-verbikään ei ole aivan yksiselitteinen. Kun Tshaikovskin oopperoissa hoetaan jatkuvasti ljubit eli rakastaa, niin se ei vielä ole rakastamisen korkein muoto, kuten Mustajoki selittää:
”Venäläiset käyttävät rakastaa-verbiä paljon enemmän kuin suomalaiset. He rakastavat Tolstoita, urheilua ja jäätelöä. Siksi heillä on tarvetta vielä voimakkaammalle sanalle. Niinpä venäläiset käyttävät verbiä obozhat kymmenen kertaa useammin kuin suomalaiset vastaavaa verbiä jumaloida.”
kari.naskinen@gmail.com
