Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden jääkiekkoaiheinen kirjahanke tuli valmiiksi tänä vuonna, kun ilmestyi kulttuurintutkija Benita Heiskasen ja kulttuurihistorian professorin Hannu Salmen toimittama kirja Kiekkokansa (Teos, 2015). Hanke sai alkunsa kymmenen jääkiekosta innostuneen tutkijan yhteistyöstä syksyllä 2013, ja tarkoituksena oli julkaista kirja toukokuussa 2015, kun ensimmäisestä MM-kiekkokullasta oli kulunut 20 vuotta. Kirja luo kuvaa ”kiekkokansasta”, sen historiasta ja nykypäivästä sekä pohtii, ketkä tähän kansaan kuuluvat ja ketkä ovat jääneet sen ulkopuolelle, missä ja miten kiekkokansaa määritetään ja miten jääkiekko yhdistää ja erottaa.
Täysin ulkopuolelle jääviä ei paljon ole. Kun loppuottelu 1995 tuli televisiosta, sitä katsoi 2,3 miljoonaa suomalaista, ja 2011 vastaavaa kultatapahtumaa seurasi 2,4 miljoonaa suomalaista. Näihin lukuihin eivät edes kuulu baareissa ja muissa yhteisissä tiloissa kisoja seuranneet katsojat.
Maailmanmestaruus 1995 oli niin kova juttu, että sillä on katsottu olleen jopa vaikutusta sen vuosikymmenen talouslaman talttumiseen. Kirjassa todetaan, että ”mestaruus nähtiin laman loppuna ja uuden alkuna”.
Vuoden 2011 mestaruus ei enää noussut samanlaisiin korkeuksiin, mutta iso asia sekin oli. Levymyyntitilastossakin Pasi "Poju" Heinosen kiekkoaiheinen Poika saunoo -kappale ohitti hetkessä Jenni Vartiaisen sen ajan hitti-iskelmän Missä muruseni on.
Televisiolla on jo vuosikymmeniä ollut iso merkitys jääkiekolle. Ensimmäiset Suomeen televisioidut MM-kisat pelattiin Sveitsissä 1961. Niissä ei vielä menestetty: Suomi jäi seitsemänneksi voitettuaan vain DDR:n 6-4, ja mestari Kanadalle hävittiin 1-12. Ensimmäinen televisioitu SM-liigan ottelu oli marraskuussa 1975, jolloin Yleisradio maksoi ottelukorvauksen kotijoukkue Ilvekselle korvaamaan pääsylipputulojen menetystä.
Nykyisin pelejä tulee televisiosta niin paljon, että jos huushollissa on pari kunnollista maksukorttikanavaa, voi jääkiekkoa katsoa 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. MM-kisat tulevat MTV:n kanavilta, mutta yhtiön huonon taloustilanteen ja varsinkin maksu-tv-bisnespettymyksen takia lähetysoikeudet saattavat taas vuoden 2017 jälkeen vaihtua. Kirjassakaan ei ole tietoja näiden lähetysoikeuksien nykyhinnoista, mutta kun Yle osti MM-lähetysoikeudet 1998-2000, oli kolmen vuoden kauppahinta 32 miljoonaa markkaa. Veikkaan, että summat ovat nykyisin vähintään samaa luokkaa, mutta euroissa.
LEIJONAT JA
JÄÄKIEKKOLEIJONAT
Maajoukkueen pelipaitoihin ilmestyi Suomen leijonavaakunan kuva jo 1948. Olympiakisoihin leijonat osallistuivat ensimmäisen kerran Oslossa 1952. Martti Jukolan Suuressa olympiakirjassa (1952) kerrotaan, että Suomella oli Oslossa isoja vaikeuksia, koska alkutalvi oli ollut leuto, eikä harjoittelemaan ollut sen takia kunnolla päästy. Yhdeksästä joukkueesta Suomi voitti Norjan ja Saksan, ja Jukola kirjoitti: ”Mikään ei leijonapojilta onnistunut. Yhteispeli meni päin prinkkalaa, luistelu oli kankeaa, kiekko ei pysynyt mailassa, taklaukset myöhästyivät jne.”
Olympiakisojen jälkeen Hannu Leminen ohjasi elokuvan Hän tuli ikkunasta, jossa Suomen jääkiekkoliitto kutsui tänne valmentajaksi amerikansuomalaisen Tom Mackin (Tauno Palo). Elävässä elämässä oli kanadalainen Viljo ”Joe” Wirkkunen tullut liiton palvelukseen 1951, ja leijonien päävalmentajana hän toimi 1959-66.
Jukolaa ei Suomen jääkiekkomuseo ehtinyt aateloida Jääkiekkoleijonaksi, mutta myöhemmin on Suomen jääkiekkoliitto ymmärtänyt, että tiedotusvälineet ovat vaikuttaneet paljon siihen, että jääkiekko on ohittanut hiihdon, pesäpallon ja yleisurheilun Suomen kansallisurheiluna. Ensimmäisenä toimittajana nimettiin 1985 Jääkiekkoleijonaksi nro 18 Aamulehden urheilutoimituksen päällikkönä 1949-78 toiminut Jouko Autero, joka ensimmäisenä toimittajana erikoistui jääkiekkoon.
Nyt suomalaisten miesten suosikkilajit ovat 1) jääkiekko, 2) yleisurheilu, 3) Formula 1, 4) jalkapallo. - Naiset: 1) jääkiekko, 2) yleisurheilu, 3) hiihto, 4) taitoluistelu. (Sponsor Navigator -tutkimus 2015)
Jouko Auteron jälkeen ovat saman kunnianimen saaneet Aulis Virtanen, Antero Karapalo, Pentti Lindegren, Juhani Syvänen, Hannu Lindroos ja Esa Sulkava. Yllättävää kuitenkin, ettei Raimo ”Höyry” Häyrinen ole saanut tätä nimitystä, sillä ennen televisiota nimenomaan hän teki olympia- ja MM-jääkiekon radioselostuksillaan lajia tunnetuksi. Kun Häyrinen aikoinaan valittiin 13 kertaa Suomen suosituimmaksi radioääneksi, niin kyllä tämä suosio vaikutti myös jääkiekkoon. Seuraava Jääkiekkoleijona-selostaja tulee joka tapauksessa olemaan Antero Mertaranta.
Kova kausi tässä taas on penkkiurheilijallekin alkamassa. Ei kuitenkaan niin kova kuin 1968-69, jolloin Tampereella opiskellessani mestaruussarjassa pelasivat Ilves, KooVee, Tappara ja VehU, joiden kaikki pelit pyrin katsomaan – onneksi sarja oli vain kaksinkertainen eli sarjakierroksia oli 22. Sarjan loppujärjestys:
HIFK
Ilves
Lukko
Ässät
Upon Pallo
TuTo
Reipas
Tappara
KooVee
SaPKo
-----------
SaiPa
VehU
kari.naskinen@gmail.com
