maanantai 8. syyskuuta 2014
Nettilehdet tyhmistävät
Luin jostakin, että kaupassa joku nainen oli ihmetellyt, miksi myynnissä on venäläisiä juustoja. Itse tapasin Zürichin EM-kisojen jälkeen kaupungilla rouvan, joka ei tiennyt, kuka on Antti Ruuskanen.
Vanha tuttu sanonta on, että joku ihminen kertoo harrastavansa urheilua: hyppää joka päivä lehden urheilusivujen yli. Nyt tällainen harrastus on vielä helpompaa, jos lukee vain lehtien nettiversioita – ei tarvitse edes hyppiä yli, vaan voi jättää kokonaan klikkaamatta esille niitä aihealueita, jotka eivät itseään kiinnosta.
Kyllä yleissivistykseen kuuluu tietää jotakin Antti Ruuskasesta. Kun luen säännöllisesti kolmea postiluukusta tulevaa sanomalehteä, tiedän jotakin Cheekistä, vaikka en ole koskaan kuullut hänen laulujaan.
Digilehdet sen sijaan on tehty sellaisiksi, että niiden yleissivistävä vaikutus on helppo ohittaa. Jos ei ole yhtään kiinnostunut esimerkiksi urheilusta tai kulttuurielämän asioista, niihin ei joudu edes ylimalkaisesti tutustumaan. Paperilehtien kanssa on toisin, koska niistä saa monesti jo etusivulta tai muulta pääsivulta silmiinsä asioita, jotka eivät ehkä välttämättä kuulu lukijan oleellisimpiin kiinnostuksenkohteisiin.
”Kehitys” on joka tapauksessa nyt tällainen. Sanomalehtien tilaaminen ja lukeminen vähenee. Me paperilehdet kokonaan lukeneet tai ainakin selailleet saimme esimerkiksi tänään tietää, että Färsaarilla on 48 000 asukasta.
kari.naskinen@gmail.com