Venäjä on joutunut tällaiseen tilanteeseen. USA:n johtama Nato on tullut sen rajoille.
Näin ei pitänyt käydä sillä perusteella, mitä USA:n ulkoministeri James Baker sekä Saksan liittokansleri Helmut Kohl ja ulkoministeri Hans-Dieter Genscher lupasivat Neuvostoliitolle helmikuussa 1990. Lupauksen ottivat Moskovassa vastaan presidentti Mihail Gorbatshov ja ulkoministeri Eduard Shevardnadze. Lupaus oli, että Nato ei laajene itään. Asiantuntijoiden mukaan Moskovassa alustettiin myös se, että Neuvostoliitto loppuu ja Saksat yhdistyvät.
Neuvostoliitto muuttui Venäjäksi, mutta geopolitiikkaa tämä ei muuttanut. Edelleen itä oli itä ja länsi länsi. Lännen lupaukset sen sijaan osoittautuivat valheiksi. Kun Venäjä oli 1993-94 oli vetänyt viimeisetkin sotilasjoukkonsa pois Latviasta, Liettuasta, Virosta ja entisen DDR:n alueelta, pantiin Naton laajentuminen vireille, ja 1999 otettiin Puola, Tshekki ja Unkari sen jäseniksi. Nyt Naton jäseniä ovat myös Latvia, Liettua, Viro, Bulgaria, Romania ja Slovakia.
Nyt sitten Ukrainakin olisi halukas Natoon, ja myös Nato haluaisi sen itselleen. Uusin tilanne on, että parhaillaan Natolla on käynnissä isot sotaharjoitukset aivan Venäjän tuulikaapissa Ukrainassa. Vuoden 1990 kädenpuristukset on unohdettu.
Venäjä olisi toivonut, että sen ja Naton väliin olisi jäänyt liittoutumaton alue. USA:kin on mielissään, että sen rajanaapureista Kanada kuuluu Natoon ja Meksiko on liittoutumaton. Helppo olla, kun omien rajojen takana eivät harjoittele vastakkaisen sotilasliiton porukat. Samalla tietenkin vapautuu resursseja sotimiseen maapallon eri puolilla. Ulkomailla eri puolilla maapalloa USA:lla on kaikkiaan 760 sotilastukikohtaa.
kari.naskinen@gmail.com
