Lahden seudun elinkeinoelämän kehittämisen kanssa tekemisissä olevia Lahden alueen
kehittämisyhtiötä (Lakes) sekä Lahden tiede- ja yrityspuistoa (TYP) ollaan
organisoimassa uudelleen. Ilmeisesti tehdään joitakin siirtoja toiselta
toiselle, ja organisaatioita ja toimintoja ollaan jotenkin yhdistämässä. Kysymys
kuuluu, mikä on se oleellinen muutos, mikä tulee tapahtumaan
elinkeinokehityksessä, jos ja kun yksiköt vaihtavat paikkoja toistensa sisällä?
Yksi iso asiakokonaisuus yritystoiminnan kehittämisessä on kansainvälisyyteen satsaaminen. Tässä työssä on autettu lähinnä isoja lahtelaisia yrityksiä, mutta panokset ovat jääneet vähiin pk-sektorilla, vaikka siellä nimenomaan apua tarvittaisiin. Kyllä Iskulla, Kempillä, Makronilla, Oilonilla ja Rautella on tarpeeksi osaamista omastakin takaa, joten Lakesin puuhailu niiden kanssa on lähinnä vain oman kilven kiillottamista. Tietenkin nämä osaajayritykset ottavat vastaan jokaisen euron kehitysyhtiöltä, mutta viisaampaa olisi ohjata nämä rahat pk-yritysten kansainvälistymispyrkimyksiin.
Mitä Lakes sitten on saanut aikaan? Esitin kysymykseen yhdelle Lakesia lähellä olevalle tuttavalleni, joka alkoi muotoilla vastausta näin:
”On tästä asiasta ollut paljon puhetta elinkeinoelämän piireissä. Ei Lakes kuitenkaan mitään isoja asioita ole saanut aikaan, eipä ei, ei tule mieleen. Paneekin miettimään, että mihin näitä kuntien verorahoja on käytetty. No jaa, Teivaan hotellihanke on jotenkin mennyt eteenpäin, ja sama taitaa koskea tiedepuistoa. Parhaiten Lakes ja TYP kuitenkin osaavat viestinnän, mutta varsinaiset toiminnan tulokset ovat vähäisiä.”
”Onko yrityshautomotoimintakaan todellisuudella sellaisella tasolla kuin annetaan ymmärtää? Ei se vielä riitä hautomisen tulokseksi, että pieni yritys toimii vuokralaisena TYP:n tiloissa.”
”Muutama vuosi sitten piti pellettitehtaan tulla Hollolaan, ei tullut, mutta onneksi sinne rakentuu nyt edes betonitehdas. Tuulivoimalapajaakin hehkutettiin kovasti, mutta se on nyt konkurssissa. Entä missä ovat merkittävät cleantech-toimijat, joiden saamiseen on panostettu merkittäviä summia? Määrällisesti annetaan ymmärtää, että näitä toimintoja on, mutta missä ne näkyvät?
Sitäkin tuttavani pohti, montako hyvää yritysaihiota on kaatunut siihen, kun yrityksen hallitukseen on pantu mukaan ihminen, jonka päätavoite on ollut saada itselleen mainetta. Tällaisen henkilön pitäisi pystyä antamaan yritykselle osaamista hallitustyöskentelyn kautta (HHJ-tutkinto suoritettu).
Verorahaa joka tapauksessa on palanut. On sellainen tunne, että rahaa ”poltetaan” vuoden lopulla niin, että on näytettävä jotakin tehtävän ja väkisin keksitään rahanmenoa, etteivät kuntarahoittajat pääsisi rahankäyttöä ihmettelemään. Vaikka ovathan ne ihmetelleetkin, ja julkisuudessa on tiedossa, että Heinola ja Asikkala jäävätkin ensi vuonna pois Lakesista. Mikä sitten on lopullinen päätös, jää nähtäväksi, kun uutta elinkeinotoimintaa rakennetaan neljän ydinkunnan ympärille (Lahti, Orimattila, Hollola, Nastola).
kari.naskinen@gmail.com
Yksi iso asiakokonaisuus yritystoiminnan kehittämisessä on kansainvälisyyteen satsaaminen. Tässä työssä on autettu lähinnä isoja lahtelaisia yrityksiä, mutta panokset ovat jääneet vähiin pk-sektorilla, vaikka siellä nimenomaan apua tarvittaisiin. Kyllä Iskulla, Kempillä, Makronilla, Oilonilla ja Rautella on tarpeeksi osaamista omastakin takaa, joten Lakesin puuhailu niiden kanssa on lähinnä vain oman kilven kiillottamista. Tietenkin nämä osaajayritykset ottavat vastaan jokaisen euron kehitysyhtiöltä, mutta viisaampaa olisi ohjata nämä rahat pk-yritysten kansainvälistymispyrkimyksiin.
Mitä Lakes sitten on saanut aikaan? Esitin kysymykseen yhdelle Lakesia lähellä olevalle tuttavalleni, joka alkoi muotoilla vastausta näin:
”On tästä asiasta ollut paljon puhetta elinkeinoelämän piireissä. Ei Lakes kuitenkaan mitään isoja asioita ole saanut aikaan, eipä ei, ei tule mieleen. Paneekin miettimään, että mihin näitä kuntien verorahoja on käytetty. No jaa, Teivaan hotellihanke on jotenkin mennyt eteenpäin, ja sama taitaa koskea tiedepuistoa. Parhaiten Lakes ja TYP kuitenkin osaavat viestinnän, mutta varsinaiset toiminnan tulokset ovat vähäisiä.”
”Onko yrityshautomotoimintakaan todellisuudella sellaisella tasolla kuin annetaan ymmärtää? Ei se vielä riitä hautomisen tulokseksi, että pieni yritys toimii vuokralaisena TYP:n tiloissa.”
”Muutama vuosi sitten piti pellettitehtaan tulla Hollolaan, ei tullut, mutta onneksi sinne rakentuu nyt edes betonitehdas. Tuulivoimalapajaakin hehkutettiin kovasti, mutta se on nyt konkurssissa. Entä missä ovat merkittävät cleantech-toimijat, joiden saamiseen on panostettu merkittäviä summia? Määrällisesti annetaan ymmärtää, että näitä toimintoja on, mutta missä ne näkyvät?
Sitäkin tuttavani pohti, montako hyvää yritysaihiota on kaatunut siihen, kun yrityksen hallitukseen on pantu mukaan ihminen, jonka päätavoite on ollut saada itselleen mainetta. Tällaisen henkilön pitäisi pystyä antamaan yritykselle osaamista hallitustyöskentelyn kautta (HHJ-tutkinto suoritettu).
Verorahaa joka tapauksessa on palanut. On sellainen tunne, että rahaa ”poltetaan” vuoden lopulla niin, että on näytettävä jotakin tehtävän ja väkisin keksitään rahanmenoa, etteivät kuntarahoittajat pääsisi rahankäyttöä ihmettelemään. Vaikka ovathan ne ihmetelleetkin, ja julkisuudessa on tiedossa, että Heinola ja Asikkala jäävätkin ensi vuonna pois Lakesista. Mikä sitten on lopullinen päätös, jää nähtäväksi, kun uutta elinkeinotoimintaa rakennetaan neljän ydinkunnan ympärille (Lahti, Orimattila, Hollola, Nastola).
kari.naskinen@gmail.com
