Jo elokuvan alkutekstit paljastavat, millaisen kuva- ja äänimaailman Hella Wuolijoesta (1886-1954) kertova elokuva Hella W tarjoaa: Juha Wuolijoen ohjaama elokuva on ottanut sekavan kuvamaailmansa nykynuorisolle suunnatuista musiikkivideoista, ja äänimaailma on karmea, kun elokuvateatterin penkitkin tärisevät valtavalla paukkeella tulevasta musiikista. Kuvauksellisesti Hella W on täydellisen epäonnistunut, se ei saa otetta aiheestaan, koska älyttömän tiiviit lähikuvat ja leikkauksen salamarytmi pirstovat kaiken.Muutenkaan elokuva ei saa Hella Wuolijoesta paljon irti. Aineksia sentään olisi, olihan Hella Wuolijoki suuri näytelmäkirjailija, elinkautisvankeuteen tuomittu vakooja (?), kansanedustaja ja Yleisradion pääjohtaja. Tätä kaikkea elokuva rääpii sieltä täältä niin pintapuolisesti ja niin lyhyin kaarin, että kokonaisuus on yhtä tyhjän kanssa. Komeaa jälkeä kuvauksissa on sinänsä saatu aikaan, mutta ulkokohtainen komeus ei palvele sisältöä. Huolimattomuuttakin on: kaikkien vanhojen autojen rekisterikilpinä on nykymalliset museoajoneuvojen rekkarit, joiden ensimmäinen kirjain on M, mutta elokuvan tapahtuma-aikoina M-kilvet kuuluivat Mikkelin läänissä rekisteröidyille autoille; tuskin esim. Valpon äijät ajelivat Mikkelin läänin kilvillä varustetuilla autoilla.
Mielenkiintoisen yhtymäkohdan elokuvassa tarjoaa desantti Kerttu Nuorteva, josta Jörn Donner teki kaksi vuotta sitten elokuvan Kuulustelu. Donnerin hienovireinen kerronta on jotain sellaista, mistä Juha Wuolijoki ei ilmeisesti osaa edes unta nähdä. Juha Wuolijoen ominta alaa tuntuu selvästi olevan sellainen rämistely, mistä tunnetaan vaikkapa Renny Harlin. Harmi, ettei Hella Wuolijokea ei ole hoksannut ottaa kohteekseen joku vakavasti elokuvakerrontaan suhtautuva tekijä.
Elokuvan ohjaaja ja tuottaja Juha Wuolijoki on Hella Wuolijoen aviopuolison, kansanedustaja Sulo Wuolijoen (SDP) veljen pojanpojanpoika. Elokuvan käsikirjoittajana toimi dramaturgi Outi Nyytäjä, mutta mahdotonta on tietää, millaisen ”sabotaasin” käsikirjoitus on elokuvaa tehtäessä kokenut.
Elokuvaa kuvattiin myös vanhassa ”elokuvakartanossa” Hollolan Pyhäniemessä. Samoin kuvauksia tehtiin Virossa, ja siellä työskentelyä tutki Uudenmaan työsuojelupiiri. Se selvitti, noudattiko tuotantoyhtiö Snappers Films työaikalakia ja muita työsuojeluun liittyviä määräyksiä. Tutkintapyynnön esitti Teatteri- ja mediatyöntekijät ry. En tiedä, mitä tutkimuksissa paljastui.
Elokuvassa Hella Wuolijokea näyttelee Tampereen Työväen Teatterin Tiina Weckström (kuva), joka parhaillaan vierailee Lahden kaupunginteatterin Kalenterityttöjen pääroolissa.
HELLA WUOLIJOKI
Hella Wuolijoki (o.s. Murrik) muutti synnyinmaastaan Virosta Helsinkiin 1904 opintojen perässä. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui filosofian kandidaatiksi Aleksanterin yliopistosta ensimmäisenä virolaisena naisena. Sulo Wuolijoen kanssa hän oli naimisissa 1908-23. Jatko-opinnot kansanrunouden parissa jäivät hänen keskittyessään perheensä toimeentulon turvaamiseen liikenaisena. Työssään solmimista kansainvälisistä suhteista oli hyötyä myöhemmin myös hänen poliittisessa toiminnassa.
Hän pysytteli kansalaissodan ja sen jälkiselvittelyjen ulkopuolella, mutta teki ulkomailla tunnetuksi hävinneen osapuolen kohtaloa ja helpotti siten osaltaan heidän asemaansa. Talvisodan aikana Wuolijoella oli aktiivisempi poliittinen rooli hänen käydessään hallituksen sisäpiirin hyväksynnällä rauhanneuvotteluja Tukholmassa Neuvostoliiton edustajien kanssa.
Välirauhan aikana Hella Wuolijoki kannatti suhteiden säilyttämistä Neuvostoliittoon. Suhteiden viilentyessä hän kuitenkin pysyi hallitukselle uskollisena, vaikka piti sodan sytyttyä edelleen yhteyttä venäläisiin. Sota-ajan lakien mukaisesti se oli kuitenkin maanpetos ja hänet tuomittiin vankilaan vuosiksi 1943–44.
Sodan jälkeen Hella Wuolijoen poliittinen vaikutusvalta oli huipussaan. Hän oli mukana kehittämässä Suomen kansan demokraattista liittoa (SKDL), jonka kansanedustajana hän toimi 1946–48. Yleisradion pääjohtajana 1945-49 Hella Wuolijoki uudisti radion ohjelmistoa yhteiskunnallisen keskustelun ja kansansivistyksen suuntaan. Hän oli myös suosittu näytelmäkirjailija, joka saavutti kansainvälistäkin menestystä. Hella Wuolijoen tunnetuimpia näytelmiä ovat Niskavuori-sarja, Juurakon Hulda sekä Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti, jonka hän kirjoitti yhdessä Bertolt Brechtin kanssa.
Sulo ja Hella Wuolijoen tytär Vappu avioitui suurlähettiläs Sakari Tuomiojan kanssa, ja heidän poikansa on kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP).
kari.naskinen@gmail.com
