Puoluekokouksessa Joensuussa on koko ajan ollut hyvä fiilinki. Tunnelma kohosi huippuunsa perjantain iltajuhlassa, kun puheenjohtaja Jutta Urpilainen nostatti puoluekokousväen laulamaan yhdessä Taistojen tiellä. En muista, milloin edellisen kerran olisin kokenut niin voimakkaan tunne-elämyksen kuin tuon yhteislaulun aikana. Eivätkä muistaneet monet muutkaan. Kun kyselin vanhemmilta demarikonkareilta vastaavanlaisia muistoja, niin siltä tuntui, että jotain samaa on ilmeisesti tapahtunut kaukana historiassa Rafael Paasion puheenjohtajuuden aikana.Puoluekokouksen puheista heijastui myös se, että SDP on tehnyt jonkinlaista paluuta juurilleen. Pertti Paasiokin sanoi Jutta Urpilaisen puheista, että niistä saattoi erottaa jopa sosialistisia elementtejä. Tässä on merkittävä linjantarkistus tai voisiko tästä sanoa, että hapuileva vaihe on nyt ohitettu. Viime syksynä mm. puolueen ohjelmajohtaja Juha Eskelinen pohti sitä, pitääkö demaripuoluetta kutsua keskustavasemmistolaiseksi, punavihreäksi vai edistykselliseksi. Nyt tätä haikailua ei tarvitse harrastaa.
Edellinen puoluesihteeri Ari Korhonen niin ikään viime syksynä kertoi, että kun SDP oli lähdössä kehittämään sisuaalista ilmettään, niin värimaailmaan tarvittaisiin raikkautta, jotta kuvattaisiin uutta tulemista ja nousua. En ole täällä Joensuussa nähnyt uudesta ilmeestä toistaiseksi muuta kuin puolueen hieman uudelleen muotoillun merkin. Uutta siinä on, että kulmat ovat vähän pyöristyneet. Saattaa sopia paremmin uudelle puoluesihteerille Mikael Jungnerille, joka pääsee vauhtiin paremmin pyöreäkulmaisella merkillä kuin vanhalla neliskulmaisella.
Tämän lauantaipäivän yksi asia lahtelaisittain oli, että Arpo Heinonen valittiin SDP:n kunniajäseneksi. Hän toimi mm. puoluehallituksen jäsenenä 1994-2000.
Eilen perjantaina valittiin Mika Kari toiselle kaksivuotiskaudeksi puoluehallitukseen. Hämeen edustajiksi puoluevaltuustoon valittiin Tuula Kilpinen, Eino Järvinen, Hannele Rämö, Kari Kaistinen ja Rauno Kurki.
kari.naskinen@gmail.com
