Kansanedustajat valitaan eduskuntaan kuntalaisten äänillä. Heti sinne päästyään he kuitenkin muuttuvat valtion edustajiksi ja edunvalvojiksi. Tällä hetkellä tämä koskee erityisesti hallituspuolueiden edustajia, esimerkiksi Tuija Nurmea (Kok), Ilkka Viljasta (Kok), Kalle Jokista (Kok) ja Juha Rehulaa (Kesk). Heidän tärkein tehtävänsä on pitää huolta valtion hyvinvoinnista. Kunnista viis. Niin Lahti, Orimattila kuin Hollolakin joutuvat kiristämään verotustaan, koska Keskustan - Kokoomuksen hallituspolitiikka vetää koko ajan mattoa kuntatalouden alta.Kunnille sysätään lisää tehtäviä, mutta niiden hoitamiseksi ei anneta rahaa. Valtio käyttää kuntasektoria myös röyhkeästi välikätenä, kun se ovelasti lisää omia tulojaan. Nytkin Paula Risikon (Kok) johtama sosiaali- ja terveysministeriö aikoo pienentää pienituloisimpien eläkeläisten hoitotukea ja nostaa pitkäaikaisen laitoshoidon kunnallisia maksuja. Laitosmaksujen nostaminen toisi kuntien kassaan lisää rahaa arviolta 62 miljoonaa euroa, mutta eipä tuokaan, sillä vastapainoksi kunnille annettavia valtionosuuksia pienennettäisiin saman verran.
Tuttu temppu. Samalla tavalla tehtiin, kun syksyllä 2008 nostettiin kuntien perimiä sosiaali- ja terveysmaksuja 16,7 prosentilla.
Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (Kok) esittää kiinteistöveron korottamista ensi vuonna niin, että sen tuotto kasvaisi 5,6 miljoonaa euroa. Pakko on verotusta kiristää, koska Vanhasen – Kataisen hallituksen veronkevennysoperaatiot leikkaavat myös kunnallisen tuloveron tuottoa. Tuloista tehtävät uudet vähennykset nimittäin merkitsevät verotettavan tulon pienenemistä noin kahdella prosentilla.
Jos Jutta Urpilaisen (SDP) ehdotus 500 miljoonan euron ohjaamisesta kuntien lamantorjuntaan olisi kelvannut hallitukselle, se olisi tiennyt Lahdelle juuri sen verran lisää valtionosuuksia, että kiinteistöveroa ei täällä tarvitsisi lähteä nostamaan.
Myllyvirran talousarvioesityksen laskelmat näyttävät, että Lahden kaupungin tilivuoden tulos ensi vuonna on pahasti miinuksella, -20 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 alijäämä on -2 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2012 päästään takaisin pinnalle, +12 miljoonaa euroa. Varsinaista kriisiä ei kuitenkaan synny, koska takataskussa on tällä hetkellä 85 miljoonaa euroa edellisten tilikausien ylijäämää.
Sen verran tiukka tilanne joka tapauksessa on, että ilman veronkorotuksia ei selvitä. Jos ensi vuodeksi korotetaan kiinteistöveroa, niin seuraavaksi vuodeksi on Myllyvirran kaavailun mukaan tiedossa tuloveroprosentin nostaminen 19:stä 19,5:een. On kuitenkin niinkin, että tuloveroa ei välttämättä tarvitse nostaa seuraavaksikaan vuodeksi, koska kiinteistöveroa ei Lahdessa Myllyvirran esittämässäkään muodossa peritä vielä läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista. Kiinteistöveroa voitaisiin nostaa myös vuodeksi 2011.
Lainanottoakin on lisättävä, mutta tältäkään osin tilanne ei ole vielä kovin paha. Ensi vuoden päättyessä on kaupungilla lainaa asukasta kohti laskien 1307 euroa. Tähän mennessä talousarvioesityksensä julkaisseista muista kuntajohtajista Heinolan Hannu Komonen (Kok) on tehnyt laskelman, minkä mukaan heinolalaisten velka on 2494 euroa/asukas.
kari.naskinen@gmail.com
