Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola näkee energiantuotannon pitämisen kuntien omistuksessa parhaana vaihtoehtona: ”Energiayhtiön myynnissä kassaan kilahtaa pikaisesti pääomaa, mutta pitkällä aikavälillä taloudellinen hyöty laskee. Luonnollisten monopolien siirtyminen yksityiseen omistukseen johtaa usein kustannusten nousuun, tästä löytyy lukuisia esimerkkejä” (Energiauutiset 3/2021). Samaa mieltä on lehden haastattelussa yritysoikeuden professori Janne Ruohonen Tampereen yliopistosta.
Lahdessa on käytännöllisesti koko ajan jossakin kuppikunnassa vakavaa pohdintaa Lahti Energia Oy:n myymisestä. Yhtiöltä kaupungin kassaan arvioidaan tänä vuonna tulevan osinkoina 9 miljoonaa euroa ja muita maksuja muutamia miljoonia lisää. Ilman niitä kunnallisveroprosentti olisi korkeampi. Myymisen kannattajat ovat sitä mieltä, että kokonaistaloudellisesti olisi yhtä tuloksellista yhtiön myyminen, varsinkin kotimaiselle ostajalle. Kotimaisuutta pidetään hyvänä asiana, mutta mistä sen tietäisi, milloin uusi omistaja myisi yhtiön eteenpäin ulkomaiselle pääomasijoittajalle, jolloin oma päätösvalta viimeistään katoaisi horisonttiin.
Jos Lahden energiayhtiö olisi jo myyty, miten olisi käynyt niiden isojen ilmastopoliittisten muutosten, jotka yhtiö viime vuosina on tehnyt. Olisiko yksityinen omistaja tehnyt niitä kalliita investointeja, jollaisilla Lahti Energia saattoi lopettaa kivihiilenkäytön huhtikuussa 2019?
Suomen 50 suurimman kunnan päästöt kattavat kolmanneksen Suomen päästöistä. Jos kunnat pääsevät päästövähennystavoitteisiinsa, se nipistäisi Suomen nykypäästöistä kuudesosan vuoteen 2035 mennessä. Sitra on tehnyt selvityksen asiasta tarkasteltuaan 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteita ja -toimia. Sitra näkee kunnilla olevan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa alueellaan syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin, mutta esim. kaavoituksen ja omistajaohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia voisi hyödyntää enemmänkin. Lahdessa näitä mahdollisuuksia on pystytty käytettämään mm. Lahti Energian polttoainevalintoihin vaikuttamalla, koska yhtiö on kaupungin 100-prosenttisesti omistama. Kunnallinen energiayhtiö on yleensä kunnan vaikutusvallassa olevista yksittäisistä päästöjen tuottajista suurin, ja polttoainevaihdokset vaativat isoja investointeja. Lahdessa nämä inestoinnit on toteutettu.
Lahdessa tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 50 % (1990 - 2025) ja 75 % (1990 – 2030). Esimerkkejä ilmastotoimenpiteistä ovat kivihiilestä luopuminen Kymijärvi III -biovoimalaitoksen myötä (2019) ja Suomen suurimman liikennekäyttöön tarkoitetun biokaasun tuotantolaitoksen tekeminen. Ilman Lahti Energian näitä ilmastotekoja ei Lahtea olisi valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021.
Viime vuonna Lahti Energian tuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt olivat ennätyspienet, vain 105 000 tonnia, kun kivihiiltä ei käytetty polttoaineena enää ollenkaan, ja maakaasunkäyttökin oli vähäistä. Edellisvuonna päästöjen määrä oli vielä yli 300 000 tonnia.
Sähkönhankinnassaan Lahti Energia kasvatti merkittävästi tuulivoiman osuutta osuusyhtiöidensä kautta. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi 18 prosentilla vuodesta 2019. Lahti Energia sitoutui lisäksi yhteen uuteen tuulivoimahankkeeseen, joka valmistuu parin vuoden sisällä. Osuusvoimayhtiöidensä kautta Lahti Energia on tällä hetkellä mukana kolmessa tuulivoimahankkeessa.
kari.naskinen@gmail.com
