Ulla Puolanne 1931 – 2015

Kun Kokoomuksen pitkä oppositiokausi  päättyi 1987, oli Ulla Puolanne luonteva valinta ministeriksi sinipunahallitukseen. Tuskin häntä olisi syrjäytetty myöskään porvarihallituksesta, jos Ilkka Suomisen alkuperäinen suunnitelma sellaisen perustamiseksi yhteistyössä Keskustapuolueen ja RKP:n kanssa olisi toteutunut. Ulla Puolanne asettui eduskuntaryhmässä Harri Holkerin taakse ja muistutti, että koska tasavallan presidentti Mauno Koivisto oli antanut tehtäväksi tunnustella ensisijaisesti Kokoomuksen ja SDP:n hallitusta, tämä oli otettava huomioon. Ulla Puolanteen mukaan oli muistettava myös se näkökulma, että hallitusyhteistyö voisi jatkua vuoden 1988 presidentinvaalien jälkeen. Sinänsä sekä SDP- että porvariyhteistyöllä oli hyvät ja huonot puolensa, eikä hallituskumppanin valitseminen merkinnyt samaistumista tähän, "pikemminkin päinvastoin", hän lisäsi. Keskustayhteistyön painottajista Ulla Puolanne sanoi: "Jos jotkut meistä uskovat, että me kokoomuslaiset emme pysty rakentamaan ilman kepua tasapuolista ja järkevää aluepolitiikkaa ja maatalouspolitiikkaa, heidän on syytä äänestää seuraavissa vaaleissa varmuuden vuoksi suoraan keskustapuoluetta."

Ulla Kaija Puolanne (o.s. Raivo) oli syntynyt Lahdessa 28.6.1931. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lahden tyttölyseosta 1951 ja valmistui ekonomiksi Kauppakorkeakoulusta 1954. Ulla Puolanne kuoli kotikaupungissaan 26.9.2015.

Kun tein blogin sadasta merkittävimmästä lahtelaisesta kautta aikojen, panin listalle myös Ulla Puolanteen, ja mukana lyhyt luonnehdinta: oli veroministerinä Holkerin hallituksen "ainoa mies". (Mustaa valkoisella 14.10.2008) Nyt tähän juttuun lainaan Vesa Vareksen kirjoitusta Ulla Puolenteesta Suomalaisen kirjallisuuden seuran biografiakeskuksen internetsivulta. Kuva on Etelä-Suomen Sanomista.

Hallituksessa 1987-91 Ulla Puolanne toimi toisena valtiovarainministerinä ja sai olla toteuttamassa hallituksen pitkään rummuttamaa verouudistusta. Sen piti taata kokoomuslaisille se tavoite, jota puolueen piirissä hallitukselta oli erityisesti odotettu: verotuksen keventäminen. "Verotus kevenee" oli se mantra, jolla kokoomuslaiset puolustautuivat, kun vuosien mittaan kenttäväen taholta nousi yhä enemmän esille tyytymättömyydenosoituksia. Kentällä koettiin, että SDP oli hallituksen selvästi johtava osapuoli, ja oman puolueen nähtiin pelkäävän oppositioon joutumista niin paljon, ettei se pärjännyt SDP:n kokeneille pelureille.

Ulla Puolanteen epäkiitollinen tehtävä oli olla se kokoomuslainen, joka joutui ajamaan uudistuksia nimenomaan veroministerinä ilman ratkaisuvaltaa, sillä johtavana valtiovarainministerinä oli kuitenkin SDP:n Erkki Liikanen. Ulla Puolannetta pidettiin lähinnä asioihin ja joskus liikaa muotoihin keskittyvänä henkilönä, mistä kertoo myös joidenkin selän takana viljelemä kutsumanimi "prokuristi".

Ulla Puolanne jäi hallituksen sisäisellä kakkosketjun vaikuttajaksi, eikä hän myöskään ollut toisaalta mikään varsinainen mediahahmo selittämään tyytymättömille puoluetovereille ja julkisuudelle tehtyjä ratkaisuja, kun hän oli näiden mielestä omaksunut liikaa sosiaalidemokraattisten virkamiesten kantoja.

Holkerin hallituksen verouudistusta on ruodittu runsaasti, ja yleensä arviot ovat olleet kriittisiä. Verotuksen keveneminen jäi marginaaliseksi ja hetkelliseksi, kun 1990-luvun alun talouskehitys syöksi Suomen historiallisen syvään lamaan. Toisaalta on pidetty yhtenä lamaa vauhdittaneena tekijänä sitä, että samaan aikaan kun säännöstelyä purettiin, verotulojen väheneminen oli vain pahentanut asioita. Tavoitteena toki oli ollut nimenomaan lisätä verotuloja vauhdittamalla talouskasvua ja laajentamalla veropohjaa, etenkin kun liikevaihtovero muuttuisi arvonlisäveroksi. Jonkinlainen veronkevennys oli tavallaan poliittinen elinehto Kokoomukselle tyytymättömän kenttäväen ja yrittäjäsiiven kritiikin edessä.

Ulla Puolanteen ministeri- ja kansanedustajataipaleet päättyivät keväällä 1991, kun Holkerin hallitus kärsi kirvelevän vaalitappion. Sinipuna sai puolestaan väistyä keskustajohtoisen porvarihallituksen tieltä.

EROSI PUOLUEESTA

Ulla Puolanne erosi puolueesta 2010 erityisesti vastalauseena puolueen hänen mielestään liian sallivalle kannalle sukupuolineutraalista avioliitosta. "Olen mielelläni vanhoillinen ja vanhakantainen ja vanhanaikainen, mutta tämä moderni suuntaus on menossa kovalla vauhdilla eteenpäin", hän totesi.

Ulla Puolanne oli 1980-luvulla Kokoomuksen näkyvimpiä naispoliitikkoja, joskin häntä pidettiin enemmän talousasioiden osaajana kuin sukupuolensa edustajana. Kokoomuksen sisällä Ulla Puolanne ei koskaan profiloitunut varsinaiseksi ideologiksi tai fraktion edustajaksi. Hän edusti nuorempaa sukupolvea kuin Arvo Salmisen, Jussi Saukkosen, Päiviö Hetemäen tai Tuure Junnilan kaltaiset puolueen kärkinimet, mutta selvästi vanhempaa kuin puolueen nuoren polven näkyvät nimet 1960-70-lukujen politisoitumisen murroksessa. Puolanne oli suunnilleen samanikäinen kuin Juha Rihtniemi, selvästi vanhempi kuin Harri Holkeri ja yli 15 vuotta vanhempi kuin Ilkka Kanervan sukupolvi. Kuitenkin hänestä tuli kansanedustaja vasta 1975 eli samaan aikaan kuin Kanervasta.

Puolanne oli esimerkki siitä, kuinka kokoomuslaisuudessa kansanedustajan paikoille oli olemassa myös eräänlainen ammatillisen asiaosaajuuden väylä. Ulla Puolanne ei ollut näkyvä julistaja sen enempää eduskunnassa kuin puolueen kokouksissakaan. Tuoreena kansanedustajana hän kritisoi nimenomaan hallituksen talouspolitiikkaa, erityisesti maassa vallitsevaa korkeaa varallisuusveroa, joka hänen mukaansa vei yrittäjyydeltä ja säästäväisyydeltä pohjaa samalla tapaa kuin inflaatio. Hän selitti, että Suomessa pyrittiin kaiken aikaa sosialismiin kasvattamalla valtiovallan omistus- ja päätäntäoikeutta sekä kaventamalla yksilöiden vastaavia oikeuksia.

Lahden kaupunginvaltuuston jäsen Ulla Puolanne oli 1969-84 ja kaupunginhallituksen jäsen 1972-75. Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen hän oli 1975-76. Lahden kaupungin kultaisen mitalin Ulla Puolanne sai 1995.

kari.naskinen@gmail.com