Lahtelaiset yritysjohtajat ovat kertoneet, että kun he ovat muualla maailmassa
liikeneuvotteluissa, on aina helppo ottaa esille Lahdessa toistuvasti
järjestettävät hiihdon MM-kisat, niin ei tarvitse asiaan kuuluvien löysien alkukeskustelujen
aikana vain säästä puhua.
Menettelin samoin, kun osuin Savonlinnan Seurahuoneen kattoterassilla jutustelemaan Walesin kansallisoopperan dramaturgin, kirjailija Simon Reesin kanssa. Kun hän oli kertonut olevansa Cardiffista, minä ylpeänä sanoin olevani Lahdesta, missä on järjestetty hiihdon MM-kisat kuusi kertaa ja seuraavat ovat tulossa 2017. Rees kuunteli kohteliaasti, mutta kysyi sitten, että missä lajeissa siellä kilpaillaan. Ei siis ollut hajuakaan asiasta.
Selitin lyhyesti hyppyrimäet ja maastohiihdon, mutta jätin asian siihen. Sen sijaan Rees pamautti heti perään, että kyllä hän Lahden tuntee, koska siellä on se maailmankuulu Sibeliustalo. Eikä tässä kaikki: hän kertoi elo-syyskuun vaihteessa tulevansa Lahteen Sibelius-festivaalille, koska haluaa itse kuulla musiikkia tässä akustiikaltaan maailman huippuihin kuuluvassa konserttisalissa. Lisäksi sanoi olevansa ”Sibelius-fani”.
Hotelliyöpymiset hän oli varannut Lahden Seurahuoneelta, jossa ei ole kattoterassia, mutta kyllä me sieltä jonkin tapaamispaikan löydämme.
Hyppyrimäkien sijasta Simon Rees oli kovin kiinnostunut suomalaisesta arkkitehtuurista, ja koska hän tunsi varsinkin Alvar Aallon suunnittelemia taloja, kerroin tietenkin heti, että meillä on Aallon suunnittelema kirkko.
Kohta arkkitehtuuri myös yhdistää Lahtea ja Savonlinnaa, sillä Kasinon päälle rakennettavan 16-kerroksisen tornitalon ovat suunnitelleet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula, jotka suunnittelivat myös Sibeliustalon.
Kun keskustelimme lisää musiikista, kävi ilmi, että Rees oli ollut paikalla joka kerta, kun suomalaiset olivat voittaneet Cardiffin laulukilpailuissa: Karita Mattila 1983, Kirsi Tiihonen 1989 (paras lied-tulkinta) ja Tommi Hakala 2003. Tuohon pystyin sanomaan, että juuri viime viikolla tapasin Lahden torilla mansikkaostoksilla Kirsi Tiihosen vanhemmat. Lisäksi innostuin kehumaan, että Kansallisoopperan johtaja Lilli Paasikivi on kotoisin Lahdesta.
Sitten lisää yhteisiä musiikkikokemuksia, hänellä paikanpäältä ja minulla television välityksellä: kun kapellimestari Sakari Oramo syksyllä 2014 johti The BBC Proms -sarjan päätöskonserttia Royal Albert Hallissa, oli Oramon liivin etuosaan kuvioitu Britannian lippu ja selkäpuolelle Suomen lippu. Sibeliustalossa kaverini Simon tulee taas kuulemaan, kun Oramo johtaa 2.9.2015 omaa orkesteriaan BBC Symphony Orchestraa.
Vaikka rallienglantia puhunkin, en vielä tällä kertaa kysynyt, onko Simon koskaan ollut seuraamassa Walesin MM-rallia.
Tämä kaikki vain sen takia, että Sibeliustalo on tosiaan kova juttu. Minunkin lähituttavapiirissäni on kaksi perhettä, jotka ovat muuttaneet Lahteen Sibeliustalon konserttitarjonnan takia.
kari.naskinen@gmail.com
Menettelin samoin, kun osuin Savonlinnan Seurahuoneen kattoterassilla jutustelemaan Walesin kansallisoopperan dramaturgin, kirjailija Simon Reesin kanssa. Kun hän oli kertonut olevansa Cardiffista, minä ylpeänä sanoin olevani Lahdesta, missä on järjestetty hiihdon MM-kisat kuusi kertaa ja seuraavat ovat tulossa 2017. Rees kuunteli kohteliaasti, mutta kysyi sitten, että missä lajeissa siellä kilpaillaan. Ei siis ollut hajuakaan asiasta.
Selitin lyhyesti hyppyrimäet ja maastohiihdon, mutta jätin asian siihen. Sen sijaan Rees pamautti heti perään, että kyllä hän Lahden tuntee, koska siellä on se maailmankuulu Sibeliustalo. Eikä tässä kaikki: hän kertoi elo-syyskuun vaihteessa tulevansa Lahteen Sibelius-festivaalille, koska haluaa itse kuulla musiikkia tässä akustiikaltaan maailman huippuihin kuuluvassa konserttisalissa. Lisäksi sanoi olevansa ”Sibelius-fani”.
Hotelliyöpymiset hän oli varannut Lahden Seurahuoneelta, jossa ei ole kattoterassia, mutta kyllä me sieltä jonkin tapaamispaikan löydämme.
Hyppyrimäkien sijasta Simon Rees oli kovin kiinnostunut suomalaisesta arkkitehtuurista, ja koska hän tunsi varsinkin Alvar Aallon suunnittelemia taloja, kerroin tietenkin heti, että meillä on Aallon suunnittelema kirkko.
Kohta arkkitehtuuri myös yhdistää Lahtea ja Savonlinnaa, sillä Kasinon päälle rakennettavan 16-kerroksisen tornitalon ovat suunnitelleet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula, jotka suunnittelivat myös Sibeliustalon.
Kun keskustelimme lisää musiikista, kävi ilmi, että Rees oli ollut paikalla joka kerta, kun suomalaiset olivat voittaneet Cardiffin laulukilpailuissa: Karita Mattila 1983, Kirsi Tiihonen 1989 (paras lied-tulkinta) ja Tommi Hakala 2003. Tuohon pystyin sanomaan, että juuri viime viikolla tapasin Lahden torilla mansikkaostoksilla Kirsi Tiihosen vanhemmat. Lisäksi innostuin kehumaan, että Kansallisoopperan johtaja Lilli Paasikivi on kotoisin Lahdesta.
Sitten lisää yhteisiä musiikkikokemuksia, hänellä paikanpäältä ja minulla television välityksellä: kun kapellimestari Sakari Oramo syksyllä 2014 johti The BBC Proms -sarjan päätöskonserttia Royal Albert Hallissa, oli Oramon liivin etuosaan kuvioitu Britannian lippu ja selkäpuolelle Suomen lippu. Sibeliustalossa kaverini Simon tulee taas kuulemaan, kun Oramo johtaa 2.9.2015 omaa orkesteriaan BBC Symphony Orchestraa.
Vaikka rallienglantia puhunkin, en vielä tällä kertaa kysynyt, onko Simon koskaan ollut seuraamassa Walesin MM-rallia.
Tämä kaikki vain sen takia, että Sibeliustalo on tosiaan kova juttu. Minunkin lähituttavapiirissäni on kaksi perhettä, jotka ovat muuttaneet Lahteen Sibeliustalon konserttitarjonnan takia.
kari.naskinen@gmail.com