Jo alkukesästä FC Lahti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen (kuva) ja toimitusjohtajapelle Hasse Kallström sanoivat julkisuudessa, ettei sillä niin väliä ole, vaikka liigasta pudottaisiinkin. Tämä oli selvä viesti valmentaja Ilkka Mäkelälle, pelaajille ja meille penkkiurheilijoille: rahat on loppu ja nyt mennään divariin, jos niikseen tulee. Ei ollut kovin motivoivaa, ammattimaista liikkeenjohtoa. Sama jos yritysjohtaja sanoisi duunareilleen, että ei sen niin väliä, vaikkei hommista mitään tulisikaan, yritetään sitten joskus tulevaisuudessa paremmin.Toissa vuonna FC Lahti oli SM-pronssilla ja viime vuonna FC Lahti oli paras suomalaisjoukkue eurosarjoissa. Tähän vuoteen lähdettiin kuitenkin täydellisessä sekasorrossa, mitä parhaiten kuvasi joukkueen kasaaminen talvella, ja kasaamisen epätoivoinen jatkaminen vielä sarjan alettua. Täydellistä osaamattomuutta.
Kesällä olisi valmentajaa pitänyt ilman muuta vaihtaa. Mäkelä ei hallinnut tilannetta. Tämä kulminoitua tyypillisellä tavalla viimeisessä ottelussa Turussa. Kun joukkue johtaa 20 minuuttia ennen loppua 2-0, niin kyllä valmentajan siinä vaiheessa pitää tajuta jotakin. Tuollaisessa tilanteessa, varsinkin kun kysymys on sarjapaikasta, olisi kaikki yksitoista pelaajaa pitänyt määrätä vain puolustamaan. Mutta kun ei niin ei. Herääkin epäilys, että FC Lahti antoi lopussa tahallaan kolme maalia, koska ensi vuodeksi oli pakko pudota halvemmalle sarjatasolle.
kari.naskinen@gmail.com
