Lahden kansanopiston ja Historian ystäväin liiton kesäseminaarissa olivat aiheina diktaattorit. Kolmen päivän aikana käytiin läpi maailmanhistoriassa vaikuttaneita diktaattoreita. Urho Kekkosesta ei luentoa pidetty, mutta kun esillä oli Unkarin päämies János Kádár, häntä verrattiin Kekkoseen.Kádár oli avainasemassa 1956, kun Neuvostoliiton joukot saapuivat tukahduttamaan Unkarin vapautumispyrkimyksiä stalinismista. Tämän Unkarin kansannousun yhteydessä Kádár allekirjoitti pyynnön neuvostojoukkojen väliintulosta, ja Neuvostoliiton tuella hänestä tuli puoluejohtaja ja maan päämies. Pääministerinä Kádár oli 1956-58 ja 1961-65. Unkarin sosialistisen työväenpuolueen pääsihteeri Kádár oli 1956-88.
Mikään hirmudiktaattori Kádár ei kuitenkaan ollut. Professori Anssi Halmesvirta Jyväskylän yliopistosta luonnehti häntä pehmeäksi diktaattoriksi - silleen Kekkosen tavoin. Vai miten sen nyt ottaa - Unkarin kansannousun jälkeen teloitettiin 341 vapaustaistelijaa, ja vankilaan pantiin runsaasti ihmisiä. Kekkonen puolestaan teloitti Haminassa 1918 punavankeja, joskaan ei ollut itse antanut teloituskäskyjä.
Kekkonen ja Kádár olivat hyviä kavereita. Jo 1963 Kekkonen herätti Unkari-sympatioillaan kansainvälistä huomiota, kun teki ensimmäisenä länsimaisena presidenttinä valtiovierailun Kádárin Unkariin. Varsinkin englantilaiset vetivät tuolloin yhtäläisyysmerkkejä Kekkosen ja Kádárin välille.
Unkaria Kádár johti kuin Kekkonen Suomea, Halmesvirran sanoin: "Kádár johti politiikkaa, ja parlamentti päätti niin kuin Kádár määräsi. Kádár käytti hyväkseen sen liikkumavaran, minkä NKP mahdollisti."
Yhtäläisyyksiä miesten välillä on vielä heidän kuoltuaankin: Kekkosen yksityisarkistoihin on penkomisoikeus vain Juhani Suomella, ja myös Kádárin arkistojen tutkimukseen on annettu lupa vain yhdelle suosikkitutkijalle.
Kádár kuoli 1989. Vuonna 2007 hänen hautansa häpäistiin. Haudasta oli ruumis viety, ja viereen oli jätetty teksti: "Murhaaja ja petturi ei saa levätä pyhässä maassa".
Kekkosen hauta on saanut olla rauhassa, mutta kyllähän Kekkonen omalla diktatuurillaan paljon pahaa sai aikaan. Kansanvaltaisuudesta ei ollut hajuakaan, kun Kekkosta pidettiin poikkeusmenettelyillä pressana. Lopullista selvyyttä ei vielä ole siitäkään, oliko Kekkonen KGB:n agentti vai ei.
Jo Kekkosen valinta presidentiksi 1956 tapahtui kummallisesti - samana vuonna kuin Unkarin kansannousu. Valinnan takana oli Neuvostoliitto, jonka edustajana täällä huseerasi KGB:n Viktor Vladimirov. Valitsijamiesvaaleissa tapahtui jotakin sellaista, mitä vieläkään ei ole selvitetty. Vastoin varsinaista vaalitulosta (kansanäänestys) presidentiksi valittiin Kekkonen ohi SDP:n K.A. Fagerholmin.
kari.naskinen@gmail.com
