Jääkiekonystävät olivat pitkään tyytyväisiä SM-liigan näkyvyyteen televisiossa. Tämän kapitalistisen lajin periaatteisiin tosin luontevasti kuuluu, että otteluita ei näytetä tavallisilla tv-kanavilla, vaan erillisillä maksukorttikanavilla. Äärimmäisyyksiin rahastus meni kuitenkin, kun alkoivat finaaliottelut. Ensin oli koko kausi katseltu pelejä Urho-tv:stä, mutta jos halusi jatkaa HPK:n ja TPS:n finaalisarjaa katsomalla, piti hankkia uusi maksukortti Nelonen Sport Pro -kanavaa varten. Kalliiksi tulee, ja varsinkin siksi, että jotakin tiettyä maksukanavaa ei voi ostaa esimerkiksi yhdeksi kuukaudeksi, vaan vähimmäisaika on puoli vuotta.Minä olen jo muutaman vuoden maksanut 15 euroa kuukaudessa kortista, minkä avulla näkee F1-kilpailut MTV3 Maxilta. Nyt kun ratamoottoripyöräily siirtyi Nelonen Sport Pro -kanavalle, tuli uudeksi korttimaksuksi 29 euroa kuukaudessa. Moottoriurheilumiehenä maksan siis vuodessa näistä korteista yhteensä 528 euroa. Kun tähän lisätään tavallinen tv-lupamaksu, nousevat vuosikustannukset 759 euroon.
Kun maksu-tv tuli, sen yhtenä etuna markkinoitiin sitä, että katsojia ei häiritä mainoksilla. Ei pidä tämäkään enää paikkaansa. Nelosen maksukanavalla mainoksia tulee niin kuin mainoskanavilla muutenkin.
Tänä vuonna tavallisen telkkarin puolella on mainoskatkojen määrää lisätty, eduskunnan luvalla. Nyt tunnin ohjelman voi katkaista mainoksilla kolme kertaa. On jo ylittänyt ärsytyskynnyksen niin, että enää ei näitä ohjelmia viitsi katsoa kuin nauhoitettuina, jolloin mainokset voi pikakelata yli.
Mutta pahemmaksi vain menee. Nyt mainoksia tungetaan ruutuun jo ilman katkoksiakin. Yhtäkkiä voi elokuvan päällä hyppiä esimerkiksi jugurtti- tai limsapurkki. Kuluttajaviranomaisilla luulisi jo hälytyskellojen soivan, ja ainakin jääkiekkorahastuksen osalta.
kari.naskinen@gmail.com
