Kuntien rahoitusvaje tänä vuonna tulee Vanhasen - Kataisen hallituksen mukaan olemaan noin miljardi euroa. Kela-maksun poiston, kiin-teistöveron korotuksen ja yhteisöveron jakoprosentin noston ansiosta hallitus tukee kuntia noin 470 miljoonalla eurolla. Loput vajeesta, 530 miljoonaa, jää kuntien itse rahoitettavaksi. Osa rahoitetaan lisävelalla ja osa menojen leikkauksilla. Jos arviolta puolet kohdistuisi menoleik-kauksiin, kuntien menoja supistettaisiin tänä vuonna 265 miljoonalla eurolla.Valtion tämän vuoden elvytys kunnille on jokseenkin sama summa, 262 miljoona euroa. Tähän summaan päästään kehysmenojen ja niiden ulkopuolisten menojen lisäyksen kautta. Kun valtion elvytys on siis +262 miljoonaa ja jos kuntien oma ”elvytys” on -265 miljoonaa, ei julkinen sektori kokonaisuudessaan elvytä tänä vuonna menopuolen kautta ollenkaan!
Nämä laskelmat on tehnyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Jukka Pirttilä. Eikä yhteisöveron jako-osuuden muutoskaan auta heikompia kuntia. Pirttilän mielestä hallituksen pitäisi reagoida tilanteeseen rakentavammalla tavalla. Jos kunta-palvelut todella halutaan turvata, pitäisi ennemmin nostaa valtion-osuuksia niin, että nousu kattaisi kokonaan työttömyyden lisään-tymisestä aiheutuvat lisäkulut ja kaikkien verotulojen alenemisen.
Sosialidemokraatit ovat esittäneet valtionosuuksiin 600 miljoonan euron pysyvää vuotuista lisäystä. Ei ole rahaa, sanoo Katainen. Sitä kuitenkin löytyisi, jos Katainen peruisi kolmen miljardin euron veronalennukset hyvätuloisille.
Hallituksen politiikka uhkaa romuttaa hyvinvointivaltion perusrakenteet. Näitä rakenteita ylläpidetään ensisijaisesti kunnissa, joiden verotulot tulevat supistumaan tänä vuonna ainakin 2-3 prosenttia. Kunnallisvero-tulojen kehitystä ylläpitää vielä tänä vuonna kohtuullinen työllisyys ja erityisesti ansiotason nousu. Työttömyyden kasvun vaikutukset kasvavat kuntien verotulokertymässä loppuvuodesta 2009 ja erityisesti vuodesta 2010 alkaen. Kriisin pitkittyessä kuntien verotulojen kehitys voi pysyä miinusmerkkisenä vielä pitkään, ellei veropohjaa vahvisteta.
Kuntien verotilannetta heikentää sekin, että ansiotuloja on viime vuosina kasvavassa määrin siirretty pääomatuloiksi, joista maksettava vero ohjautuu kokonaan valtiolle. Kuntien veropohja on näin kaventunut, vaikka kuntapalvelujen tarve on kasvanut.
Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on johtamassa siihen, että kuntienväliset taloudelliset erot kiihtyvästi kasvavat. Tämän estämiseksi olisi välttämätöntä, että valtion rahoitusosuutta kuntapalveluissa lisätään. Kunnat ovat talouskriisin seurauksena hätää kärsimässä, ja leikkauslistoja tehdään lähes kunnassa kuin kunnassa. Henkilökunnan lomautukset heikentävät työllisyyttä ja kokonaiskysyntää, ja palveluiden leikkaukset kohdistuvat ongelmallisesti vanhuksiin, lapsiin ja sairaisiin.
kari.naskinen@gmail.com
