"Yksityisten yritysten omaisuuden pakkolunastus on kansainvälisten rahamarkkinoiden silmissä suurin synti, mihin sosialistinen hallitus voi syyllistyä", kirjoittaa Naomi Klein ja mainitsee esimerkkeinä Kuuban ja Venezuelan (Vastarinta ja vaihtoehtoja, WSOY 2003). Nyt tähän on syyllistynyt Yhdysvaltain keskuspankki.
Meillähän tästä on omanlaisemme kokemukset. Huonosti asiansa hoitaneita pankkeja ei 90-luvun alussa sosialisoitu, vaan valtio pelasti ne toisella tavalla. Nettokustannukset meille veronmaksajille olivat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa.
Nyt on "viisastuttu". Kun pankit seuraavan kerran joutuvat vaikeuksiin, ei apuun tarvita valtiota, vaan käydään suoraan pankin asiakkaiden kimppuun.
Keskiviikkona 17.9. Turun Sanomat kertoi, että pankit suunnittelevat muutosta, minkä perusteella asuntolainojen korkomarginaalia voidaan kriisioloissa muuttaa pankin yksipuolisella päätöksellä. Heti samana päivänä kävi selväksi, että pankeilla on jo maaliskuusta lähtien ollut tällainen mahdollisuus. Nordea ja Tapiola ovat jo tämän mahdollisuuden ottaneetkin käyttöönsä. Yrityslainoihin tätä on jo käytettykin. Pankki voi myös sanoa lainan irti omalla päätöksellään. Tästä on reiluus kaukana.
Pankit kehottavat asuntovelallisia varautumaan koron kaksinkertaistumiseen. Suomen Pankin johtokunnan jäsen Pentti Hakkarainen varoitti korkojen noususta Talouselämä-lehdessä: jos talous ei juutu pitkäaikaiseen taantumaan, ei ole poissuljettua, että markkinakorot nousisivat 5-8 prosenttiin. Tällöin nykyiset velanhoidon kustannukset nousisivat kaksinkertaisiksi.
Kun torstaina 18.9. seurasi televisiosta eduskunnan kyselytuntia, tulivat elävästi mieleen vuosien 1990-91 tapahtumat. Silloin Esko Aho, Harri Holkeri, Esko Ollila, Iiro Viinanen ja kumppanit latelivat silmiään räpäyttämättä, että mitään katastrofia ei ole tulossa, joten veronmaksajat ja pankkien velalliset voivat nukkua yönsä rauhassa. Noita televisiossa annettuja lausuntoja on tallennettu, ja keväällä niitä nähtiin uusintana Timo-Erkki Heinon tekemässä vanhassa dokumenttiohjelmassa.
Sama laulu nyt. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Kok) kuunteli opposition kansanedustajien kysymyksiä tapansa mukaan suu vinossa halveksivassa hymyssä - "voi voi pojat ja tytöt, ette te näistä asioista mitään tiedä, kun olette vain siellä luusereiden oppositioasemassa". Koska Katainen tiesi tv-kameroiden paikallaolosta, oli Kataisen ilvehtiminen ja halveksunnan näyttäminen tietoinen ratkaisu.
Se vain ihmetyttää, että kaikesta päätellen asia tuli hallituksellekin yllätyksenä. Lukivat siitä Turun Sanomista.
Näin tämä kuitenkin nyt menee: pankeille sallitaan yksipuoliset koronnostot, ja puoluesihteeri Jarmo Korhonen (Kesk) ehdottaa, että yritykset voisivat yksipuolisilla päätöksillään alentaa työntekijöidensä palkkoja "vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi".
Todellisuudessa kysymys on vain siitä, että pankkien ja yritysten voittoja pitää pyrkiä kasvattamaan. Taas palautuvat mieleen 15 vuoden takaisen tilanteet. Pankkisektorin kokonaistulos oli vuosina 1991-95 tappiollinen, mutta yhtäkkiä 1996 pankit tekivät voittoa 4 miljardia markkaa. Eivät pelkät saneeraustoimet tällaista hyppäystä selitä, vaan ansion siitä saa pankkien saama jättilahjoitus veronmaksajilta.
P.S. On hyvä, että Manchester Unitedin pelipaita on punainen. Siihen sopii nyt entistä paremmin sosialisoidun AIG:n merkki.
kari.naskinen@gmail.com
Meillähän tästä on omanlaisemme kokemukset. Huonosti asiansa hoitaneita pankkeja ei 90-luvun alussa sosialisoitu, vaan valtio pelasti ne toisella tavalla. Nettokustannukset meille veronmaksajille olivat yhteensä 7,7 miljoonaa euroa.
Nyt on "viisastuttu". Kun pankit seuraavan kerran joutuvat vaikeuksiin, ei apuun tarvita valtiota, vaan käydään suoraan pankin asiakkaiden kimppuun.
Keskiviikkona 17.9. Turun Sanomat kertoi, että pankit suunnittelevat muutosta, minkä perusteella asuntolainojen korkomarginaalia voidaan kriisioloissa muuttaa pankin yksipuolisella päätöksellä. Heti samana päivänä kävi selväksi, että pankeilla on jo maaliskuusta lähtien ollut tällainen mahdollisuus. Nordea ja Tapiola ovat jo tämän mahdollisuuden ottaneetkin käyttöönsä. Yrityslainoihin tätä on jo käytettykin. Pankki voi myös sanoa lainan irti omalla päätöksellään. Tästä on reiluus kaukana.
Pankit kehottavat asuntovelallisia varautumaan koron kaksinkertaistumiseen. Suomen Pankin johtokunnan jäsen Pentti Hakkarainen varoitti korkojen noususta Talouselämä-lehdessä: jos talous ei juutu pitkäaikaiseen taantumaan, ei ole poissuljettua, että markkinakorot nousisivat 5-8 prosenttiin. Tällöin nykyiset velanhoidon kustannukset nousisivat kaksinkertaisiksi.
Kun torstaina 18.9. seurasi televisiosta eduskunnan kyselytuntia, tulivat elävästi mieleen vuosien 1990-91 tapahtumat. Silloin Esko Aho, Harri Holkeri, Esko Ollila, Iiro Viinanen ja kumppanit latelivat silmiään räpäyttämättä, että mitään katastrofia ei ole tulossa, joten veronmaksajat ja pankkien velalliset voivat nukkua yönsä rauhassa. Noita televisiossa annettuja lausuntoja on tallennettu, ja keväällä niitä nähtiin uusintana Timo-Erkki Heinon tekemässä vanhassa dokumenttiohjelmassa.
Sama laulu nyt. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (Kok) kuunteli opposition kansanedustajien kysymyksiä tapansa mukaan suu vinossa halveksivassa hymyssä - "voi voi pojat ja tytöt, ette te näistä asioista mitään tiedä, kun olette vain siellä luusereiden oppositioasemassa". Koska Katainen tiesi tv-kameroiden paikallaolosta, oli Kataisen ilvehtiminen ja halveksunnan näyttäminen tietoinen ratkaisu.
Se vain ihmetyttää, että kaikesta päätellen asia tuli hallituksellekin yllätyksenä. Lukivat siitä Turun Sanomista.
Näin tämä kuitenkin nyt menee: pankeille sallitaan yksipuoliset koronnostot, ja puoluesihteeri Jarmo Korhonen (Kesk) ehdottaa, että yritykset voisivat yksipuolisilla päätöksillään alentaa työntekijöidensä palkkoja "vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi".
Todellisuudessa kysymys on vain siitä, että pankkien ja yritysten voittoja pitää pyrkiä kasvattamaan. Taas palautuvat mieleen 15 vuoden takaisen tilanteet. Pankkisektorin kokonaistulos oli vuosina 1991-95 tappiollinen, mutta yhtäkkiä 1996 pankit tekivät voittoa 4 miljardia markkaa. Eivät pelkät saneeraustoimet tällaista hyppäystä selitä, vaan ansion siitä saa pankkien saama jättilahjoitus veronmaksajilta.
P.S. On hyvä, että Manchester Unitedin pelipaita on punainen. Siihen sopii nyt entistä paremmin sosialisoidun AIG:n merkki.
kari.naskinen@gmail.com
